Lasten oikeuksien päivän 2018 teemaksi on valittu osallisuus. Miten osallisuus toteutuu suomalaisessa urheilussa? Miksi osallistaminen on tärkeää ja mitä se tarkoittaa urheiluseuratoiminnan arjessa?

Suomalaisista lapsista ja nuorista jopa 78 % on jossain vaiheessa urheiluseuratoiminnan piirissä. Suurimmillaan osallistuminen on 11-vuotiailla pojilla, joista peräti 70 % harrastaa urheiluseurassa. (Merikivi, Myllyniemi, Salasuo 2016, 84.) Urheiluseurat ovat merkittävä kasvuympäristö suomalaisille lapsille ja nuorille, ja urheiluseuroissa toimivilla valmentajilla sekä seuratoimintaan osallistuvilla ihmisillä on suuri vastuu lasten hyvinvoinnin edistämisessä.

Turvallisessa ja innostavassa urheiluseurassa huomioidaan valinnanvapaus ja yksilölliset lähtötasot. Toiminnan tulee tuottaa osallistujalle onnistumisen kokemuksia sekä tunnetta, että on osa välittävää yhteisöä, on hyväksytty ja kuuluu ryhmään. Nämä edellä mainitut toimintatavat pohjautuvat itseohjautuvuusteoriaan, jota pidetään 2000-luvun johtavana tieteellisenä teoriana ihmisen motivaation synnystä.  Teorian mukaan sisäinen motivaatio ja hyvinvointi vahvistuvat, kun toiminnassa huomioidaan omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys (Deci & Ryan 2000).

Lapsen osallisuutta voi vahvistaa varsin yksinkertaisin keinoin. Lapsilta voi kysyä, mitä he haluaisivat oppia, tai heille voi antaa vastuuta harjoitusten osioiden suunnittelusta (esim. alkuverryttelyt). Valmentaja voi lisäksi käyttää monipuolisia palautteenantotapoja (esim. itsearviointi, vertaisarviointi) ja kaikkiaan olla kiinnostunut lapsen näkökulmasta. Hyvä esimerkki urheilijoiden osallistamisesta on Pelaajat päättää -toimintatavan edistäminen seuratoiminnassa.

Yhä useammassa urheiluseurassa urheilijalähtöisyys on jo arkipäivää, sillä lasten osallistamisen tukeminen on ollut viime vuosina painopistealueena myös Suomen Olympiakomiteassa, erityisesti valmennusosaamisen kehittämisessä (Hämäläinen 2013). Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kilpa- ja huippu-urheilun opinnoissa Vierumäellä oppijan osallistaminen ja urheilijalähtöisyys toimivat koulutuksen peruslähtökohtina.

On hienoa ja merkityksellistä olla osa voimavaroihin keskittyvää sekä lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavaa seuratoimintaa. Tähän meillä kaikilla on mahdollisuus, sillä urheiluseuroissa on tilaa jokaiselle aikuiselle monissa eri vapaaehtoisrooleissa. Menemällä mukaan urheiluseuran toimintaan sinullakin on mahdollisuus olla tukemassa urheiluseuroissa liikkuvien satojen tuhansien lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

---

Kirjoittajat:

Maria Ruutiainen, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö; seuratoiminnan ja urheiluvalmennuksen asiantuntija

Teppo Rantala, kampusvastaava, koulutusohjelmajohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö

 

Lähteet:

Deci, Edward L. & Ryan, Richard M.: The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227–268.

Hämäläinen, K. 2013 (toim.) Valmennusosaamisen käsikirja 2013.

Merikivi, J., Myllyniemi, S. & Salasuo, M.  (toim.) 2016. Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja ISSN 2341-5568 (verkkojulkaisu), nro 55.