Korkeakoulussa opiskeleva urheilija on monesti erittäin tavoitteellinen, itseohjautuva ja luonnollisesti jo urheilullisesti korkealla tasolla. Tavoitteellinen opiskelu urheilun ohella kertoo myös ambitiotasosta, halusta kehittyä ihmisenä sekä tavoitteesta rakentaa urheilun jälkeinen ura tulevaisuudessa.

 

Kaikki voittavat

Alamäkiluistelija Mirko Lahdelle opiskelun ja urheilun yhdistäminen on ollut arkipäivää. Mirkon mukaan opiskelu liikuntapalveluiden toimintaympäristössä on antanut hänelle parhaat mahdolliset lähtökohdat opiskelun ja urheilun yhdistämiseen. Hän on pystynyt viemään opintojaan eteenpäin ja kilpailemaan samalla täysipainoisesti lajin huipulla, mikä on tuntunut lähes lottovoitolta. Toki matkalla on ollut omat haasteensa ja kiireensä. Välillä taas luovuuden ja itsensä johtamisen taitoa on koeteltu.

Oppilaitoksen näkökulmasta on ollut oleellista ratkaista, miten urheilijan opintoja tuetaan parhaiten: tavoitteena on, että vauhti kasvaa alamäkeen, mutta opintojen kehityskäyrä osoittaa ylämäkeen.

Isossa kuvassa asiat ovat kuitenkin onnistuneet. Tämän mahdollistaa se, että opiskelija saa suunnattua energiansa itseään innostaviin asioihin, jolloin työssä on imua eivätkä aikataulut ole liian rajoittavia. Opintojen rakentaminen isompien opintokokonaisuuksien kautta sekä selkeät työelämäprojekteissa tavoiteltavat osaamistavoitteet mahdollistavat joustavan ja motivoivan oppimisympäristön.

Tässäkin asiassa voittajaksi kasvaminen vaatii oman aikansa. Voittajia voi kuitenkin olla useampi: opiskelija, joka saa aidon mahdollisuuden kaksoisuraan; oppilaitos, joka löytää uusia ratkaisukeskeisiä toimintamalleja, ja työelämä, joka saa kehittämisresurssia sekä näkökulmia omien tavoitteidensa edistämiseen.

 

Menestystarinoita toivotaan lisää

Urheilun ja opiskelun täysipainoinen yhdistäminen korkeakouluopinnoissa niin, että urheilija-opiskelija menestyy molemmissa, on kuitenkin edelleen poikkeuksellista varsinkin terävimmällä huipulla. Tukitoimet, ohjaus ja ymmärrys urheilijan kaksoisurasta ovat toki menneet eteenpäin, mutta järjestelmä tuskin on täydellinen ja vaihtelu oppilaitosten sekä koulutusohjelmien välillä on isoa.

Yksi selkeä haaste on kokonaiskuormituksen hallitseminen. Opintojen rakenne on monesti niin sitova, että edellytykset täysipainoiseen harjoitteluun ja opiskeluun ovat käytännössä mahdottomat. Tämä johtaa stressaavaan tilanteeseen, jossa urheilija joutuu joko valitsemaan, mihin panostaa, tai ajaa itsensä ylikuormitustilaan tavoittelemalla omaa maksimiaan molemmissa.

Siksi onnistuneiden mallien näkyväksi tekeminen myös korkeakoulujen välillä on tärkeää. Työelämälähtöinen oppiminen voi olla yksi mahdollisuus löytää toimivia ratkaisuja, jotka tukevat sekä ammatillista että urheilullista kehitystä. Lisäksi ohjaavan opettajan ymmärrys urheilu-uran lainalaisuuksista auttaa yhteisen sävelen löytämistä ja pelisääntöjen rakentamista. Viime kädessä yhteinen tahtotila ja pedagogiset ratkaisut, tulevat ne sitten koulutusohjelman rakenteen tai opintojen henkilökohtaistamisen kautta, ovat avaimia onnistumiselle.

 

---

Kirjoittaja Teemu Lehmusto on liikuntapalveluiden lehtori Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Toinen kirjoittaja Mirko Lahti on alamäkiluistelun nuorten kaksinkertainen maailmanmestari, joka opiskelee liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmassa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikössä.

Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa kerrotaan, miten alamäkiluistelija Mirko Lahti on onnistunut yhdistämään urheilun ja korkeakouluopinnot.

Kuva: © Red Bull Content Pool