Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Työpaikkaohjaajat tarvitsevat tukea arvokkaaseen työhönsä

Ammatillisessa koulutuksessa toimitaan tiiviisti yhteistyössä työelämän kanssa. Opintoihin sisältyy työpaikalla järjestettävää koulutusta tai harjoittelua. Oppilaitoksilla on velvollisuus kouluttaa työpaikkaohjaajia ja perehdyttää heitä tutkintojärjestelmään tai ammatillisten opintojen tavoitteisiin.

Julkaistu : 27.11.2020

Työpaikkaohjaajien hyvä koulutus ja perehdytys ovat sekä työelämän että oppilaitosten etu, koska siten voidaan taata laadukasta ohjausta ja tuottaa työpaikoille osaavia ammattilaisia.

Selvitimme haastatellen työpaikkaohjaajien osaamistarpeita. Aineistossa nousivat esille työpaikkaohjaajien moninaiset roolit, ohjausosaamisen tarve sekä työpaikkaohjauksessa esiin tulleita haasteita.

Työpaikkaohjaajien ohjausroolit

Työelämässä on monenlaisia oppijoita, joita työpaikkaohjaajat perehdyttävät, opettavat ja ohjaavat erilaisissa työtehtävissä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden lisäksi työpaikoilla voi olla velvoitetyöllistettyjä, tukityöllistettyjä, TE-toimistojen kautta tulleita harjoittelijoita, kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ja nykyään myös organisaation sisäisiä työkokeilijoita, sekä luonnollisesti organisaatioon tulleita uusia työntekijöitä.

Työpaikkaohjaajat tekevät hyvin yhteiskuntavastuullista työtä, jolla on onnistuessaan kansantaloudellinen merkitys, jos ohjattavat työllistyvät tai pääsevät opinnoissaan. Moninaiset ohjattavat tuovat myös moninaisia osaamisvaatimuksia työpaikkaohjaajille.

Työpaikkaohjaajan työ toteutuu ohjausprosessissa

On työelämän oppijana sitten opiskelija tai vaikka kuntouttavassa työtoiminnassa oleva henkilö toteutuu ohjaus prosessina, tavalla tai toisella.

Alussa pitää perehtyä ohjattavan oppimisen tavoitteisiin. Sopivantasoisten työtehtävien suunnittelua auttaa, jos työpaikkaohjaajalla on mahdollisimman realistinen käsitys opiskelijan lähtötilanteesta ja tavoitteista. Lisäksi opiskelijaa olisi hyvä tukea nimeämään omia vahvuuksiaan ja haasteitaan oppimisessa. Näin mahdollistuvat myös onnistumisen kokemukset. On selvää, että kaikilla opiskelijoilla ei ole samantasoisia valmiuksia itsereflektointiin ja tähän opiskelija tarvitsee työpaikkaohjaajan tukea.

Tavoitteita on hyvä tarkistaa aika ajoin, jotta haasteita voidaan mahdollisesti vähentää tai lisätä. Osaamisen ja sen mahdollistamien toimintamallien arviointi on jatkuvaa ja vaatii työpaikkaohjaajalta taitoa sekä tunnistaa että tunnustaa osaamista. Arviointia tapahtuu ohjausvuorovaikutuksessa, jolloin työpaikkaohjaaja antaa palautetta, kannustaa ja motivoi opiskelijaa osaamisen kehittämisessä.

Työelämäoppimisen päättöpalautteessa keskustellaan jatkotoimenpiteistä yhdessä oppijan kanssa. Lopputuloksena voi olla työpaikka, opintoihin hakeutuminen, työpaikan haku tai jossain tapauksissa voidaan todeta alalle soveltumattomuus sekä muiden vaihtoehtojen tarkastelu.

Millaisia haasteita työpaikkaohjaajat kokevat?

Aineiston mukaan työpaikkaohjaajien yleisin haaste on kiire heidän omassa työssään ja epävarmuus siitä, ehtivätkö he oman työnsä ohessa ohjata opiskelijoita.

Ohjausresurssien riittämättömyys johtaa siihen, että työelämään haluttaisiin ensisijaisesti itsenäiseen työhön kykeneviä opiskelijoita. Tämä kaventaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden mahdollisuuksia kokea itsensä yhdenvertaisina ja integroitua työelämään.

Työpaikkaohjaajien negatiivisen asenteen takana saattaa olla tietämättömyys ja riittämättömyys opiskelijan tuen tarpeista ja keinoista. Myös ymmärrys erilaisuudesta ja sen vaikutuksista ohjausprosessiin saattaa olla vaillinaista.

Oppijan erilainen temperamentti, reagointitavat ja mahdolliset toiminnanohjauksen häiriöt saattavat aiheuttaa ohjausvuorovaikutuksessa konfliktitilanteita. Ohjaajan tulee tietää mahdolliset syyt ja tavat joilla opiskelijaa voisi parhaiten tukea. Työpaikkaohjaajan pitää selvittää myös, millaisia tukitoimia opiskelija tarvitsee. Jotta ohjaaja voi osaltaan tukea ja auttaa tuen piiriin, tarvitaan työpaikkaohjaajan ja oppilaitoksen jatkuvaa dialogia.

Työpaikkaohjaajakoulutuksien sisältöön suositellemme selvityksemme perusteella
• erilaisuuden ymmärtämistä,
• ohjausprosessin ymmärtämistä ja ohjausosaamista,
• oppijoiden tuen tarpeiden huomioimista oppilaitoksesta annettujen ohjeiden mukaan,
• arviointiosaamista ja oppijan kohtaamista sekä
• vuorovaikutusosaamista.

Työpaikkaohjaajan tehtävä on vaativa. Suuri osa työpaikkaohjaajista toimii itse matalapalkka-aloilla ja osin siksi on tarpeen korostaa heidän tärkeää rooliaan ammatillisessa koulutusjärjestelmässä sekä palkita ja tukea heitä tässä yhteiskunnallisesti merkityksellisessä työssä. Työpaikkaohjaajien ohjattavat tulevat omalta työnantajalta, Te-toimistoista, oppilaitoksista, kunnilta ja vakuutusyhtiöltä. Mitä voisimme yhdessä tehdä työpaikkaohjaajien tukemisen eteen!

Selvitys toteutui osana Oppijan oikeus – opettajan taito -hanketta, jossa kehitetään ammattiopistojen ja lukion opettajien valmiuksia antaa opetuksessa erityistä tukea ja ohjausta. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta.