Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Tunnetietoisuuden opettelu palkitsee

Opettajan kannattaa perehtyä erilaisiin temperamentteihin ja tunnistaa omat piirteensä.  Näin opiskelijoiden tunteitakin on helpompi kohdata, kirjoittavat Ruut Kaukinen ja Susanna Löf.

Kirjoittajat:

Ruut Kaukinen

lehtori

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 04.11.2021

Opettajan työn taustalla on monenkirjava paletti tunteita, jotka ohjaavat toimintaa osin tietoisesti ja osin tiedostamatta. Mutta saavatko tunteet näkyä ja vaikuttaa opetustyössä?

Opettajan työssä tunteiden merkitys on kaksin verroin suurempi, koska läsnä ovat paitsi opettajan omat tunteet, myös opiskelijan tunteet. Jotta opettaja voi tehtävänsä mukaisesti ohjata opiskelijaa tunteiden säätelyssä, on tärkeä tiedostaa omia tunteita. Tässä kirjoituksessa tarjoamme tiekartan opettajan tunnematkalle.

Temperamentti vaikuttaa tunnekokemukseen

Tunnematkan aluksi olisi hyvä perehtyä lähtöasetuksiimme eli erilaisiin temperamenttipiirteisiimme. Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan temperamentin tunteminen auttaa ymmärtämään, miksi koemme asiat tietyllä tavalla. Kun toinen kokee asian stressaavaksi ja pelottavaksi, joku toinen voi suhtautua siihen tyyneydellä. Kun ymmärtää, että kokemisen tapa johtuu temperamentista, on helpompi muuttaa tilannetta itselleen sopivammaksi tai omaa käytöstä tilanteeseen sopivammaksi.

Temperamentistamme siis riippuu, kuinka vahvasti koemme tunteita, ja kuinka voimakkaasti ilmaisemme niitä. Opettajalle on hyödyksi perehtyä erilaisiin temperamentteihin ja tunnistaa omat piirteensä sekä pohtia, miten ohjata opiskelijaa, jonka temperamentti on erilainen.

Uskomus ei ole sama kuin tosi

Matkan toisessa vaiheessa tunnistetaan tunteiden taakse kätkeytyviä uskomuksia. Tällainen voi olla esimerkiksi totuttu uskomus omasta kyvyttömyydestä oppia tai suoriutua. Uskomus ei kuitenkaan kerro sen todenmukaisuutta. Siksi niitä kannattaa lähteä rohkeasti tutkimaan silläkin riskillä, että taustalta voi löytyä häpeää tai epäonnistumisen pelkoa.

Itselle tärkeät arvot taas herättävät yleensä voimakkaita tunteita. Tunnetila ohjaa meitä puolustamaan arvojamme. Uskomukset, käsitykset itsestämme sekä arvot voivat hallita turhankin paljon tunnetilojamme. Siksi matkan toisessa vaiheessa riisutaan epätosia, haitallisia uskomuksia pois. Tämän jälkeen voi paremmin auttaa opiskelijaa samaisessa prosessissa.

Tunteet ovat ikkuna tarpeisiin

Matkan kolmannella etapilla tarkastellaan tunteiden takana olevia tarpeita. Olenko vihainen siksi, etten koe tulleeni kuulluksi? Harmittaako minua, jos en saa arvostusta työyhteisössäni? Olenko ahdistunut, kun tunnen jääväni ulkopuoliseksi, sillä tarpeeni olisi kuulua yhteisöön?

Jarkko Rantasen mukaan tunteet ovat ikkuna tarpeisiimme, joista välttämättä emme ole edes tietoisia. Alitajunnan tahto kun voi olla aivan eri kuin tietoinen tahtomme. Esimerkiksi tietoisen tahtomme mukaan haluaisimme tulla maailman parhaaksi jossain asiassa, mutta tiedostamattamme haluammekin vain olla rakastettavia, arvokkaita ja kyvykkäitä. Tarve näyttäytyy tunnepurkauksena, mutta pinnan alla voi kyteä inhimillinen hyväksytyksi tulemisen tarve.

Näin ollen tunnepurkauksen taustalla vaikuttavia syitä on tärkeä pohtia ja sanoittaa itselleen. Näin saa yhteyden omiin tunteisiinsa ja selityksen sille, miksi tunnen näin. Nämä taidot auttavat myös kohdatessa opiskelijoiden erilaisia tunteita, jolloin voi auttaa opiskelijaa tunnistamaan pinnan alla kytevä tarpeen.

Mitä hyötyä opettajalle on tunnetietoisuudesta?

Tunnetietoisuuden lisääminen on jatkuvaa ja raskastakin matkantekoa, mutta se palkitsee. Parhaimmillaan tunnetietoisuus tuottaa hyvinvointia ja uskallusta olla oma itsensä. Tunnetietoinen opettaja hallitsee omaan persoonaansa liittyviä rajoja eikä ajaudu liian kauaksi omasta itsestään. Pysähtyminen ja tunteen käsittely antavat aikaa pohtia omaa reagointitapaa sekä mahdollisuuden säädellä tunnetta vuorovaikutustilanteessa.

Tunnetietoisuus palkitseekin monin tavoin onnistuneempana vuorovaikutuksena. Kyvykkyys tiedostaa ja tulkita omia tunteita auttaa tunnistamaan toisen osapuolen tunteita ja tarpeita. Tätä matkaa tekemällä opettaja kykenee näkemään opiskelijassa niin paljon enemmän!

Lähteet:

  • Keltikangas-Järvinen, L. 2015. Temperamentti – ihmisen yksilöllisyys. WSOY. Helsinki.
  • Rantanen, J. 2015. Vaikuta tunteisiin!. Talentum. Helsinki.

Kuva: www.shutterstock.com