Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Terveisiä opiskelijoilta verkko-opetuksen kehittämiseen

Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden toiveet verkossa tapahtuvan opetuksen kehittämiseksi kohdistuivat pääosin vuorovaikutukseen ja ohjauksen tehostamiseen, kirjoittaa Eija Honkanen.

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 17.12.2020

Etäopetukseen ja samalla itsenäisempään oppimiseen siirtyminen keväällä vaikutti opiskelijoiden opintoihin ja elämään. Osa opiskelijoista sai opintonsa suoritettua hyvin. Osa opiskelijoista puolestaan koki, että arjen rytmi muuttui, oppimiseen liittyvät sosiaaliset kontaktit hävisivät, oppimistehtävien pino kasvoi, opiskelu oli entistä haastavampaa, oppimistulokset heikkenivät ja jopa valmistuminen viivästyi. Joidenkin kohdalla työelämässä tapahtuva oppiminen keskeytyi tai ei alkanut lainkaan poikkeustilanteen vuoksi.

Tekemistämme kyselyistä tuli ilmi, että tämä vaikutti oppimiseen, opiskelijoiden hyvinvointiin, talouteen ja työllistymiseen. Opiskelijat kaipasivat enemmän tukea ja ohjausta opintoihinsa, kun siirryttiin verkkoon. Opiskelijoiden kokemus on, että etenkin matematiikka, fysiikka ja kemia oli vaikeampaa oppia pelkästään verkossa. Näin opiskelijat kokivat myös käden taitoja vaativan osaamisen harjaannuttamisessa.

”Käytännön kursseista ei saanut kaikkea irti, kun ne olis pitänyt ehdottomasti toteuttaa käytännössä. Kurssin idea meni ohi, kun jouduttiin siirtymään yhtäkkiä verkkoon.”

Tarkastellaanpa opiskelijoiden tuen ja ohjauksen toiveita verkossa tapahtuvassa opetuksessa kevään kokemusten valossa. Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden toiveet verkossa tapahtuvan opetuksen kehittämiseksi kohdistuivat pääosin vuorovaikutukseen ja ohjauksen tehostamiseen verkossa. Osin näitä on jo toteutettukin kevään kokemusten ja palautteiden perusteella ja nyt syksyllä haastatteluihin osallistuneet opiskelijat tunnistivat, että muutosta on tapahtunut parempaan suuntaan.

”Keväällä oltiin kaikki vähä hukassa ja eksyksissä – opetkin. Nyt on menty paljo eteenpäin ja muutosta on tapahtunu. Kaikki on opittu.”

Osin muutostarpeet ovat vielä meidän opettajien haasteena ja vaativat edelleen kehittämistä. Ja tätä työtä tehdään jatkuvasti.

Opiskelijoiden kokemus on, että vuorovaikutus verkko-opetuksessa on vaikeampaa verrattuna lähiopetukseen. Opiskelijoiden mielestä opettaja on alansa osaaja ja asiantuntija, joka tyypillisesti luennoi verkossa. Verkkoluentojen aikana opiskelijoille tuli kokemus, että heille jäi vähemmän aikaa ajatella opittavaa asiaa, esittää kysymyksiä tai varmistaa ymmärrystä. Opiskelijat ehdottivat tähän nauhoitettuja verkkoluentoja ja pienryhmäohjauksia.

”Olis hyvä, jos sais edes joskus pienemmän ryhmän kanssa ohjausta. Se auttais paljon.”

”Verkkoluennot ovat livenä, ei nauhoituksia, ei voi kerrata tai varmistaa tai edes kysyä. Yhdessä vain on nauhoitteena. Se on hyvä, kun sä voit nähdä sen luennon ja kerrata vaikeet kohdat.”

Opiskelijoiden mielestä nauhoitetut verkkoluennot mahdollistaisivat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Lisäksi nauhoitettu luento tukisi oppimista, kun opiskelija voisi katson nauhoitetta niin monta kertaa kuin on tarve oppiakseen asian. Pienryhmäohjauksessa vuorovaikutus ja kohtaaminen mahdollistaisi opiskelijoiden mielessä heränneiden kysymysten ja kommenttien esittämisen ääneen ja he tulisivat kohdatuksi henkilökohtaisesti.

Opiskelijoiden mielestä vuorovaikutuksen kokemukseen vaikuttaa myös se, että verkko-opetukseen osallistuvien kuvat kamerassa ovat pieniä ja kamerat voivat olla myös suljettuna verkkoyhteyksien toimivuuden varmistamiseksi, jolloin kuvaa ei näy lainkaan. Pienissä kamerakuvissa eleet ja mikroilmeet jäävät osallistujilta huomaamatta kuvien koon vuoksi. Ne ovat kuitenkin tärkeitä vuorovaikutuksessa, koska niiden avulla tehdään tulkintaa vuorovaikutustilanteessa. Hienovaraiset eleet ja ilmeet kertovat osallistujille ja etenkin opettajalle, että onko asia ymmärretty, vaatiiko se täsmentämistä, haluaako joku kysyä tai varmistaa. Lähiopetuksessa tämän havainnon äärelle voidaan pysähtyä. Opiskelijoiden havainto on, että verkko-opetuksessa nämä tilanteet helposti jäävät huomaamatta.

Verkko-opetuksessa oppimistehtäviä tehdään ryhmässä, kuten lähiopetuksessakin. Ryhmätöiden tekemisen lähtökohtana on yhteinen tavoite, jossa huomioidaan ryhmän jäsenten osaaminen, kiinnostuksen kohteet ja opittavan kokonaisuuden lisäksi yhteistyötaitojen kehittyminen. Ryhmätyöt harjaannuttavat myös työelämätaitoja, joka on kaikissa työtehtävissä keskeistä osaamista. Riittävä ohjeistus ja ryhmän jäsenten tutustuminen toisiinsa turvaavat tavoitteellista ja sujuvaa oppimista ryhmässä.

Opiskelijat kokivat, että verkossa ohjeistettu ja aloitettu ryhmätöiden tekeminen vaatii enemmän ohjausta ja tukea verrattuna lähiopetukseen. Tämä kokemus ja tunne nousi esille varsinkin silloin, kun ryhmässä työskentelevät eivät aiemmin tunteneet toisiaan lainkaan tai tunsivat vain osin. Opiskelijat esittivät ajatuksen, että ryhmän jäsenten tutustuminen toisiinsa ja yhteistyön aloittaminen ohjatusti auttaisi ryhmän jäseniä työskentelyn alkuun ja mahdollistaisi oppimistavoitteiden saavuttamisen sekä yhteisen ymmärryksen rakentamisen ryhmässä paremmin.

Verkossa tapahtuva opetus ja oppiminen lisääntyy ja monipuolistuu tulevaisuudessa. Sen eteen tehdään paljon yhteistyötä, jossa opiskelijat ja työelämä ovat kehittämistyössä mukana. Verkko-opetuksen suunnittelussa voidaan ennakoida oppimisen tukemista. Sen lisäksi tarvitaan myös uudenlaisten oppimista tukevien tapojen ja tukitoimien kehittämistä ja kokeiluja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, jotta voimme osallistaa kaikki opiskelijamme oppimiseen ja saavuttamaan työelämässä tarvittava osaaminen.

Haaga-Heliassa toteutettiin toukokuussa 2020 tutkinto-opiskelijoille kysely etäopiskelusta, -opetuksesta ja -ohjauksesta. Tuloksena saatiin lähes 900 amk-opiskelijan kokemuksia kevään poikkeustilanteesta. Yhdessä yössä etäopetukseen -blogeissa ja -podcasteissa tuomme esille sekä opiskelijoiden että opettajien kokemuksia.