Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Stressaava deadline vai motivoiva takaraja

Määräajoilla (deadline, dedis, kalmanlinja jne.) on tärkeä rooli sekä työn että opiskelun ohjaamisessa. Itse sana deadline ja sen monet variaatiot ovat kuitenkin lähes aina negatiivissävytteisiä. Ehkäpä sporttinen takaraja herättää vähiten ankeita mielikuvia.

Kirjoittajat:

Mikko Ilmari

lehtori, liikunta ja hyvinvointi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 29.05.2023

Parhaimmillaan hyvin asetetut takarajat edistävät tuotteliaisuutta ja selkeyttävät prosesseja. Opettajina ja ohjaajina meillä on tärkeä tehtävä asettaa realistisia takarajoja, jotka ottavat myös opiskelijoiden hyvinvoinnin huomioon.

Hyvä takaraja ottaa huomioon opettajan ja opiskelijan

Spangler (2020) antaa blogitekstissään hyviä vinkkejä läpinäkyvyyden harjoittamiseen takarajakäytänteissä. Hän nostaa esiin, että opiskelijan on tärkeää ymmärtää, miksi takaraja on määrätty tiettyyn aikaan. Takarajan olisi hyvä olla järkeenkäypä tehtävän luonteen kannalta, sekä kunnioittaa opiskelijan ja opettajan aikaa. Esimerkiksi, perustelut voisivat olla seuraavanlaisia.

  • Tämä tehtävä tulee palauttaa viimeistään keskiviikkona klo 13, koska olen varannut iltapäivän sen läpikäymiseen.
  • Tämä tehtävä tulee olla tehtynä viimeistään torstaina klo 15, jotta kerkeän antaa teille palautetta ennen ensi viikon tuntia.

Hyvä takaraja on siis järkevä sekä opettajan että opiskelijan kannalta. Opettajana ei kannata laittaa takarajaa sellaiseen aikaan, jolloin tietää olevansa kiireinen muiden asioiden kanssa. Silloin tehtävät joutuvat turhaan odottamaan palautuslaatikossa.

Varsinkin opintojaksoilla, jotka päättyvät tenttiin, olisi hyvä, että opiskelijat kerkeävät saada palautteen viimeisistä palautettavista tehtävistä ennen tenttiä, jotta opiskelijat saavat täyden hyödyn tehtävistä.

Opiskelijan kannalta hyvä takaraja ottaa huomioon tehtävään menevän ajan ja muun elämän. Onkin hyvä käytänne ilmoittaa kaikkien tehtävien takarajat heti toteutuksen alussa, jotta opiskelija voi suunnitella ajankäyttöään useita viikkoja eteenpäin. Isoja tehtäviä olisi hyvä jakaa pienempiin osiin, jolloin opiskelijan työkuorma jakautuu tasaisesti koko kurssin ajalle.

Hyvät takarajat opettavat myös itsensä johtamista opiskelijalle, kun hän joutuu suunnittelemaan, miten etenee tehtävien kanssa ja miten tasapainottelee koulun, vapaa-ajan ja töiden välillä.

Takarajojen huomioiminen arvioinnissa

Takarajojen huomioimiseen arvioinnissa on useita käytänteitä, ja niillä varmasti jokaisella on hyvät puolensa. Kunhan niitä käytetään perustellusti. Opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että opiskelijat ovat tietoisia näistä käytänteistä.

Journalismin opettaja Moritz (2019) kertoo blogissaan kannattavansa käytännettä, että myöhästyneet tehtävät saavat suoraan hylätyn arvosanan. Syy tälle melko tiukalle käytänteelle on työelämään valmistaminen. Jos työelämässä palauttaa artikkelin myöhässä, ei se kerkeä enää seuraavan päivän lehteen. Tehtävät arvioidaan kuitenkin pistein 0-100, ja myöhästyneestä tehtävästä saattaa saada pisteitä, joten kurssi ei keskeydy yhden takarajan ylityksen takia.

Itse suhtaudun hieman löysemmin takarajojen ylityksiin, ja myöhästyneistä tehtävistä rokotan arvioinnissa yhden arvosanan verran.

Kaikilla aloilla ja työtehtävissä takarajojen ylittäminen ei toki ole yhtä vakavaa, joten opettajan on hyvä miettiä, millainen seuraamus takarajan ylittämisellä olisi omalla alallaan. Takarajan ylittämisen seuraamukset olisi hyvä kertoa opiskelijoille ja suhteuttaa omiin takarajakäytänteisiin.

Hyvät takarajakäytänteet ottavat myös huomioon, että elämä saattaa yllättää. Moritz (2019) painottaa takarajojen merkitystä työelämässä, mutta suostuu kuitenkin antamaan lisäaikaa, jos sitä pyydetään etukäteen.

Itsekin kehotan aina opiskelijoita pyytämään lisäaikaa tarpeen tullen ja painotan, että ilman lisäaikaa myöhässä palautetut tehtävät joutuvat pistevähennyksen uhreiksi. Haluan tällä viestiä opiskelijoille, että takarajoja tulee noudattaa, mutta joustovaraa kyllä on, kunhan sitä muistaa etukäteen pyytää.

Takarajat valmistavat opiskelijaa työelämään

Opinnoissa tärkeintä on kuitenkin taitojen hankkiminen ja oppiminen, eikä vain takarajojen seuraaminen. Myös henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että takarajat eivät ole niitä kalmanlinjoja, joiden ylittäminen merkitsee opinnoissa epäonnistumista. Onkin tärkeää puhua takarajoista opiskelijan työtä ohjaavina, eikä määräävinä asioina.

Toisaalta, haluan takarajojen valmistavan opiskelijaa työelämään. Korkeakouluopiskelija on usein ensimmäistä kertaa omillaan, ja huoltajat eivät ole kyselemässä läksyjen perään. On siis tärkeää, että opiskelija oppii suunnittelemaan omaa ajankäyttöään ja ottaa vastuun omista opinnoistaan.

3 vinkkiä takarajojen asettamiseen

Valitse sellainen takaraja, joka ottaa huomioon opettajan aikataulut, opiskelijan aikataulut ja tehtävän laajuuden.

Viesti opiskelijoille selkeästi, miksi takaraja on asetettu juuri sille päivälle ja ajalle. Muistuta myös myöhästymispolitiikasta ja lisäajan pyytämisestä.

Jaa isommat tehtävät pienempiin osiin.

Lähteet

McCormack, R. 7.8.2019. Word of the Week: ’deadline’. Speakmedia blog.

Moritz, B. 1.9.2019. On pedagogy: thoughts on deadlines in classes. Sports Media Guy blog.

Spangler, S. 28.9.2020. Cinderella Deadlines: Reconsidering Timelines for Student Work. Faculty focus blog.

Kuva: www.shutterstock.com