Ammattikorkeakoulussa opiskelijalla on paljon kirjallisia tehtävänantoja. Tehtävänannon selkeys vaikuttaa oleellisesti tehtävän ymmärtämiseen, tehtävään tarttumiseen, ja siitä suoriutumiseen. Selkeästä tehtävänannosta on helppo ymmärtää, mistä siinä on kyse, ja mitä opiskelijan tulee tehdä. 

Heräsin itse aiheen tärkeyteen aikoinaan opiskelijaesimerkin myötä. Opiskelijalta ei tullut tehtäväpalautusta opintojaksolle, ja lupailuista huolimatta sitä ei alkanut myöhemminkään kuulua. Viimein opiskelijaa jututtaessani hän myönsi, ettei oikein ymmärrä tehtävänantoa. Tarkastelin sitten tehtävänantoa uusin silmin. Täytyi myöntää, että ei se selkeä ollut. Oli ehkäpä kiireessä kirjoitettu itse opettajaltakin. 

Erikoiskielestä selkokieleen

Ammattikorkeakoulussa viestitään usein yleiskielellä ja erikoiskielellä. Yleiskieltä haastavampaan suuntaan erikoiskieleksi mennään esimerkiksi asiantuntijateksteillä ja aiheen käsittelyllä abstraktilla tasolla konkreettisuuden sijasta. Erikoiskielisissä teksteissä käytetään selittämättä käsitteitä, joiden ymmärtäminen vaatisi jo olemassa olevaa asiantuntemusta. (Leskelä 2019). Tehtävänannoissa opettaja itse tyypillisesti ymmärtää aihealueen ja käsitteet, mutta opiskelijat välttämättä vielä eivät.

Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. (Selkokeskus s.a.) Selkokielessä on erotettavissa tasot helposta perusselkokieleen ja vaativaan selkokieleen.

Selkokielisiä tekstejä käytetään ammatillisessa koulutuksessa paljon laajemmin kuin ammattikorkeakouluissa, esimerkiksi nettisivuilla tutkintojen ja koulutuksen sanaston esittelyssä, tehtävänannoissa ja ohjeissa. Miksei vielä ammattikorkeakouluissa? Ehkäpä tälle seuraavalle koulutusasteelle siirryttäessä vaativa selkokieli olisi selkokielen tasoista sopivin. 

Selkokielisiä tekstejä käytetään ammatillisessa koulutuksessa paljon laajemmin kuin ammattikorkeakouluissa, esimerkiksi nettisivuilla tutkintojen ja koulutuksen sanaston esittelyssä, tehtävänannoissa ja ohjeissa. Miksei vielä ammattikorkeakouluissa? Ehkäpä tälle seuraavalle koulutusasteelle siirryttäessä vaativa selkokieli olisi selkokielen tasoista sopivin. 

Vaativan selkokielen lähtökohtana on vastaanottajan lukuprosessi: hänen kykynsä ymmärtää ja tulkita tekstiä. Lukijan oletetaan selviävän melko hyvin erilaisista teksteistä. Kirjoittajan tulee pohtia tekstiä lukijan näkökulmasta. Lyhyitä ja yleisiä sanoja kannattaa suosia, mutta lisäksi mukana voi olla vaikeampiakin sanoja lukijan sanavaraston laajentamismahdollisuudet huomioiden. Tekstissä voi olla myös joitakin lukumotivaatiota lisääviä ja itsensä kehittämiseen kannustavia haasteita. (Leskelä 2019.)

Erilaisia tehtävänantoja on paljon, ja opiskelijoilla voi esiintyä jaksamisen haasteita. Eivät kaikki opintojaksot ole jokaiselle niitä kaikista kiinnostavimpia, vaan joskus ns. pakollisia suoritettavia. Lisäksi opiskelijoiden oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa lukivaikeuden, tarkkaavaisuuden häiriöiden ja toiminnanohjauksen haasteiden muodossa.  Maahanmuuttajat ja muulla kuin äidinkielellään opiskelevat hyötyvät mahdollisimman selkeistä teksteistä. Totuus on, että selkeästä kielestä hyötyvät aivan kaikki.

Selkeillä tehtävänannoilla on suuri merkitys oppimisessa

Keskustelimme selkokielestä ja selkeästä kielestä Haaga-Helian korkeakoulupeagogiikan KOPEDA:n Pedakahveilla. Ajatukseen varsinaisen selkokielen tarpeellisuudesta ammattikorkeakoulussa suhtauduttiin vielä pienellä varauksella. Kuitenkin todettiin, että herättely aiheen suhteen oli tarpeen. Selkeän viestinnän periaatteiden miettiminen jokaisen omalla kohdalla tuotiin esiin.

Keskustelussa mainittiin opiskelujen lisääntyvän verkkoon viemisen tarkoittavan yhä useammin sitä, että opiskelijan itsenäisyys ja yksin selviäminen opinnoissa korostuu. Ellei opiskelija saa tällöin nopeasti opettajalta tukea tehtävän selventämiseen, voi motivaatio hiipua. Selkeät ohjeet vähentävät myös opettajan työkuormaa, kun lisäkyselyjä tulee vähemmän. Kokoavana ajatuksena: selkeä kieli on myös saavutettavuuskysymys.

Selkeän ja ymmärrettävän kielen merkitys opiskelijan oppimisprosessissa ja opinnoissa etenemisessä on suuri. Opettaja voi merkittävästi tukea tätä selkeillä tehtävänannoilla. Ainakin näitä opettaja voi miettiä tehtävänannoissaan:

• Ovatko tehtävänannot ymmärrettäviä ja selkeitä?
• Pääseekö opiskelija helposti tehtävän alkuun ja ohjaako tehtävänanto opiskelijan työskentelyä?
• Onko teksti loogista, onko tässä vaiheessa tarvittavia käsitteitä selitetty riittävästi ja konkreettisesti?
• Kuka tekee ja mitä tekee, milloin tekee?
• Miten ja mistä saa tukea tarvittaessa? 

Kuva: Haaga-Helia