Haaga-Heliassa toteutettiin toukokuussa 2020 tutkinto-opiskelijoille kysely etäopiskelusta, -opetuksesta ja -ohjauksesta. Tuloksena saatiin lähes 900 amk-opiskelijan kokemuksia kevään poikkeustilanteesta. Yhdessä yössä etäopetukseen -blogeissa ja -podcasteissa tuomme esille sekä opiskelijoiden että opettajien kokemuksia.

Onnistunut viestintä saavuttaa kaikki

Etäopetukseen siirtymisen myötä ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa on totuteltu uusiin tapoihin opettaa, oppia – ja myös viestiä. Onnistuneen viestinnän tapoja olemme kaikki joutuneet pohtimaan uudelleen, ja viestinnän merkitys on nyt jopa suurempi kuin ennen. Lisäksi koronapandemiaan liittyvä tiedotus ja ohjeistus on nostanut saavutettavan viestinnän tärkeyttä, koska halutaan varmistaa, että pandemiaan liittyvä viestintä tavoittaa varmasti kaikki. Saavutettavuus viestinnässä tarkoittaa esteettömyyttä eli sitä, että viestintä on kaikkien saatavilla ja palvelut ovat ymmärrettäviä ja selkeitä.

Toimimme yhä enemmän verkkoympäristöissä myös silloin, kun neuvomme, ohjaamme tai opetamme. Verkossa tapahtuva viestintä ja ohjeistus vaatii yksiselitteistä ymmärrystä, koska kukaan ei ole selittämässä asioita, mikä taas puolestaan olisi mahdollista henkilökohtaisessa ohjauksessa ja lähikontaktissa. Kun pohdimme, miten monessa asiassa viestinnän pitää onnistua, tullaan aika moneen asiaan. Viestin pitää olla selkä ja ymmärrettävää kaikille. Opettaja ei ole ainoa, kenen kanssa opiskelijat viestivät – he viestivät sekä tuki- ja palveluhenkilöstön, myös toistensa kanssa. Kun opintotoimistossakaan ei fyysisesti asioida, korostuu se, että tärkeät asiat, usein kysytyt kysymykset ja yhteystiedot löytyvät helposti ja nopeasti verkosta.

Selkeä viestintä tukee myös oppimista

Opettaja ja ohjaaja on viestinnässä uuden äärellä. Vaikka viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat aina olleet opettajan työn ydintä, opettajien tulee kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota viestinnän onnistumiseen etäolosuhteissa. Eikä tämä koske pelkästään korona-aikaa, vaan tulevaisuudessa etä- ja hybriditoteutukset lisääntyvät, jolloin viestintä ja vuorovaikutus etäyhteyksin korostuu entisestään.

Opetuksessa ja opiskelijaviestinnässä käytettävä selkeä ja ymmärrettävä yleiskieli lienee monille perusasia ja on osa saavutettavuutta. Arjessa voi unohtua, että se, mikä on minulle saavutettavaa ja ymmärrettävää, ei olekaan sitä jollekin toiselle. Me ymmärrämme ja tulkitsemme asioita ja tilanteita eri tavoin. Siksi viestinnän rakentaminen vaatii ymmärrystä asettua viestin vastaanottajan asemaan. Selkeän kielen lisäksi joskus voidaan tarvita selkokieltä, joka on vielä ymmärrettävämpää ja rakenteeltaan yksinkertaisempaa kuin selkeä yleiskieli. Selkokielestä ja -viestinnästä hyötyy 10–14 % ihmisistä. Taustalla voi olla esim. neurobiologinen tai kielitaitoon liittyvä peruste. Jokaisella opiskelijallamme on oikeus saada ymmärrettävää ja saavutettavaa opetusta ja oppimateriaalia. Selkeä viestintä ja saavutettava materiaali ovat monelle opiskelijallemme tärkeä oppimisen tuki sinällään.

Hyvä opetus on saavutettavaa

Oppimateriaalien saavutettavuudessa on hyvä huomioida, että se, mikä toimii lähiopetuksen viestinnässä, ei välttämättä sinällään toimi verkko-opetuksessa. Materiaali vaatii muokkaamista, jossa tulee tarkastella selkeää viestintää sivustojen rakenteen, erilaisten oppimateriaalien ja verkossa tapahtuvan vuorovaikutuksen osalta. Sivustojen rakenteessa kokonaisuus tulee voida hahmottaa silmäillen ja opiskelijan on löydettävä etsimänsä osio tai teema helposti. Oppimateriaaleissa tekstien, videoiden tai muiden käytettävien materiaalien tulee olla selkeitä ja käytetyt käsitteet ymmärrettäviä. Mikäli käytetään kuvia tai videoita, tulee niiden tukea tekstiä ja vahvistaa tekstin tai puheen ymmärrettävyyttä. Tekstin asettelu ja oikea fontin valinta jo sinänsä selkiyttää oppimateriaalia ja sen kautta tapahtuvaa viestintää.

Hyvä oppimateriaali on kaikille esteetöntä. Nauhoitteissa (esim. videot, podcastit) on hyvä muistaa selkeä puhe ja tauotus. Entä pitäisikö etäopetusta tekstittää, jos kyseessä on vaikka pidemmäksi aikaa verkkoon jäävä materiaali? Kyllä, sillä se on osa hyvää saavutettavuutta. Tekstityksistä on monia hyötyjä, mm. meluisassa ympäristössä tai vieraskielisen sisällön esittämisessä. Tällöin tekstitys varmistaa ymmärrystä ja tukee osaltaan kielitaidon kehittymistä. Oppimateriaalit tulee tallentaa sellaisilla tiedostomuodoilla, jotka avautuvat helposti kaikille ja erilaisilla laitteilla. Huolella valitut värikontrastit, kuvat, taulukot ja symbolit auttavat meitä kaikkia hahmottamaan kokonaisuuden ja erottelemaan osia verkkosivustoilla, oppimisalustoilla, videoilla ja PowerPoint-pohjissa.

Selkeyden vaatimus koskee kaikkia

Myös opinto- ja tukipalvelut muodostavat tärkeän osan hyvää viestintää oppilaitoksissa. Nämä palvelut toimivat myös opiskelijoiden oppimisen ja opintojen etenemisen tukena. Selkeät prosessit, viestintävälineet ja käytänteet helpottavat ja toimivat opiskelijoille haun, tiedottamisen ja neuvonnan tukena. Meidän on käytettävä kieltä ja käsitteitä, joita opiskelijamme tai hakijamme voivat ymmärtää ja joita voidaan tulkita mahdollisimman yksiselitteisesti. Tämä on jokaisen opiskelijan oikeus ja säästää aikaa sekä selvittelypyyntöjä.

Kaikessa viestinnässä, liittyipä se yleisesti ohjaukseen, neuvontaan tai opetuksen, on hyvä kuunnella opiskelijoiden kokemuksia ja toiveita herkällä korvalla. Heillä usein on hyviä ajatuksia liittyen mm. oppimateriaalien ja sivustojen toimivuuteen, käyttöön ja kehittämiseen.
Kaiken kaikkiaan selkeä ja saavutettava viestintä luo tasavertaisuutta, mahdollistaa oppimisen ja vahvistaa yhteisöllisyyden kokemisen. Nämä kaikki mielletään osana koulutuksen hyvää laatua.

Lisätietoa:

• Saavutettavuusdirektiivi
• Tietoa selkokielestä ja selkoviestinnästä