Toisen asteen koulutuksessa, eli lukioissa ja ammattioppilaitoksissa toteutuu nuoren avoin kasvu omaa sisäistä ääntä ja häntä ympäröivää piiriä kuunnellen. Samalla opiskellaan ja kehitytään lukion oppimäärien tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteiden suunnassa. Kun tällä tavoin mietitään yhdistyviä näkökulmia toisen asteen koulutuksessa, syksyllä 2024 aloittava Konepajan lukio Helsingissä on hienosti yhdistämässä koulutustavoitteita, identiteettejä ja käytännön toimintaa yli rajojen.
Konepajan lukiossa painopisteinä ovat verkostot ja työelämätaidot. Haaga-Helian ammatillisen opettajankoulutuksen asiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä Konepajan lukion uutta toimintamallia ja toivovat näkevänsä opiskelijat luomassa työelämäyhteistyön uusia muotoja.
Rajojen ylittäminen eli Boundary Crossing
Rajat (boundaries) ovat sosiokulttuurista eroista johtuvia epäjatkuvuuksia toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Tällä tarkoitetaan joskus instituutioiden välisiä rajoja, joskus vuorovaikutuksessa ilmeneviä rajoja ja joskus taas yksilön sisäisiä identiteettejä ja rooleja. (Akkerman & Bruining 2016.)
Rajojen ylittämisessä voi nähdä elementtejä tietyn rajan tunnistamisesta (identifikaatio) ja rajan ylittävän yhteistyön järjestäytymisestä (koordinaatio). Lisäksi rajoja ylittäessä voidaan pohtia, mitä se tuo ja mitä se vie pois tekemisestämme (reflektio). Kun rajoja ylittävä toiminta vakiintuu, saatetaan myös olla tilanteessa, jossa se on luontainen tapa jatkaa eteenpäin (transformaatio). (Akkerman & Bakker 2011.)
Konepajan lukion kohdalla rajoja ylitetään ennen kaikkea lukio-opiskelun ja työelämän kontekstien välillä. Koulujen ja opiskelijoiden työelämäyhteistyö onkin yksi monitasoisista ilmiöistä, jota voidaan jäsentää rajoja ylittävän lähestymistavan mukaan.
Konepajan lukiossa on runsaasti rajojen ylittämistä
Lukion uuden toimintamallin yhteiskehittämiseen liittyy myös uuteen lukioon valituille opettajille ja muulle henkilöstölle kohdennettu täydennyskoulutus. Oppimisen valmentajaksi lukioon on kokonaisuus, jossa työelämäedustajat asettuvat lukio-oppimisen suunnittelun tasaveroiseksi osapuoleksi. Tasaveroiseen suunnitteluprosessiin pääseminen edellyttää edellä mainittujen elementtien – identifikaation ja koordinaation – tarkastelua. Millä tavalla kukin yhteistyöhön valmistautuu ja mitä odotuksia työelämäkumppaneilla ja opetushenkilöstöllä on, ilmenee toiminnan kautta nopeasti.
Jotta päästään tasavertaisesti toteutuvaan yhteistyöhön ja sitä saadaan ylläpidettyä, tarvitaan yhteistyötoiminnan tiivistä seurantaa ja systemaattisesti toteutettavaa yhteistä reflektointia. Tämän asian tärkeyttä ovat painottaneet monet työelämäkumppanit. Konepajan lukion toiminnan reflektoinnin vahvistamiseksi keskustellaan ohjausryhmän perustamisesta. Kiinnostusta yhteiskehittämiseen on ilmennyt paljon niin tekniikan, kaupan, palvelun, liikenteen kuin matkailu- ja ruoka-alan organisaatioissa. Ohjausryhmän toiminta Konepajan lukion kehittämisessä tarjoaisi erinomaisen pitkäkestoisen tutkimuskohteen.
Käynnissä olevassa valmennuksessa lukion aineenopettajat yhdessä työelämäedustajien kanssa suunnittelevat alustavan teeman, johon lukiolaistiimi tai tiimit pystyvät kiinnittymään. Teemasta neuvotellaan sopivan kokoinen projekti, jonka toteuttamisessa työpaikka on olennaisena osana mukana. Jatkuva neuvottelu on verkostoissa oppimisen ja työelämäyhteistyön tärkein toimintamuoto. Opetushenkilöstön osalta neuvotteluihin heittäytymistä häiritsee aineenopettajien työn ymmärtäminen edelleen oppitunteina. Tämä on hyvin tiedostettu niin koulun johdon kuin opettajien edunvalvonnankin piirissä: kiinnostusta aineenopettajan työn tutkimiseen Konepajan lukion valitsemassa toimintamallissa onkin herännyt.
On selvää, että rajoja ylittävä toiminta on tarkoitus saada vakiintumaan niin, että siitä muodostuu nopeasti luontainen tapa jatkaa eteenpäin. Haaga-Helian tutkijat ja asiantuntijat ovat innolla mukana tekemässä transformaatiota ja näkemässä opiskelijat kukoistamassa uudenlaisessa roolissa – lukion ja työelämäyhteistyön uusia muotoja luomassa.
Lähteet
Akkerman, S. & Bakker, A. 2011. Boundary Crossing and Boundary Objects. Review of Educational Research 81(2), 132–169.
Akkerman, S. & Bruining, T. 2016. Multilevel boundary crossing in a professional development school partnership. Journal of the Learning Sciences 25(2), 240–284.
Kuva: Shutterstock