Haastattelimme muutamia toiselta asteelta valmistuneita, työllistyneitä ja jatkokoulutuspaikan ammattikorkeakoulusta saaneita, maahanmuuttajataustaisia nuoria aikuisia. Haastatteluilla pyrimme selvittämään heidän kokemuksiaan siitä, mitkä seikat vaikuttivat heidän opiskeluidensa onnistumiseen.

Tärkeäksi oli koettu niinkin yksinkertainen asia kuin, että opettaja oli kannustanut kysymään. Tärkeää oli löytää suomea hyvin puhuvia opiskelukavereita. Suomen kielen kuuleminen ja vuorovaikutus suomea puhuvien kanssa nousi erittäin merkitykselliseen rooliin.

Suomenkieliset opiskelukaverit olivat haastateltavien mielestä avainasemassa niin opiskelumenestyksen kuin motivaation ja merkityksellisyyden ylläpitämiseen. Jäimme pohtimaan, miten tätä voisi edistää tietoisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Lisää luontevia vuorovaikutuksellisia tilanteita

Menestyksellinen oppiminen ja osallisuus edellyttävät opiskelijoiden kiinnittymistä niin toiminnallisella, emotionaalisella kuin kognitiivisella tasolla opintoihin ja tutkinnon suorittamiseen (Fredricks, Blumenfeld & Paris 2004).

Oppiminen on sosiokulttuurista ja tapahtuu siis vuorovaikutuksessa. Pohdimme sitä, miten luontevia vuorovaikutuksellisia tilanteita olisi mahdollista luoda lisää ammattioppilaitosten arkeen moninaisuuden näkökulmasta. Yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät kuten ryhmätyöt, tiimioppiminen kokonaisvaltaisesti, projektioppiminen jne. tukevat monin tavoin oppimista.

Miten lisätä kielitietoinen ulottuvuus ja ajattelu tietoisesti mukaan? Tarvitaan ohjausta, joka tukee monikulttuurista – tai muuten moninaista – ryhmää yhteistyöhön ja auttaa sen jäseniä ymmärtämään toistensa erilaisuutta.

Tämän äärellä olemme täydennyskoulutuksessa, jossa suunnitellaan innostavia arjen kehittämistekoja. Luomme käytännön perustyöhön menetelmiä ja tietoista keskustelua siitä, miten moninaiset opiskelijat voisivat menestyä paremmin opiskeluissaan kielellisistä tai muista haasteista huolimatta. Kuulemme ammatillisen koulutuksen toimijoiden avauksia, joissa kotoutuminen, oppiminen ja työelämäyhteistyö yhdistyvät. On vertaistukea, monenlaisia ohjaus- ja tukipalveluita, ja oppimista tukevia valmentajia.

Oppimisympäristöillä on väliä

Opiskeluympäristössä on oleellista tiedostaa, että koulun ja oman ammattialan kielirekisteri poikkeaa aiemmin kehittyneestä koulu- ja arkikielitaidosta tai esimerkiksi kielitaidosta, jonka maahanmuuttaja saavuttaa kielikoulutuksessa.

Arkikieltä käytetään arkisissa yhteyksissä, kuten kaupassa asioidessa ja perheen sekä ystävien kanssa. Opiskelijat itse kuvaavat tätä arjen kieltä ns. sekakieleksi, jossa on oman äidinkielen ja suomen lisäksi sekä englantia että paikallisia slangisanoja.

Opiskelumaailmassa käytetään opiskeluun liittyvää sanastoa ja ilmaisutapoja, joilla puhutaan mm. oppilaitoksen toimintatavoista ja tutkintojen rakenteista. Nämä uudet sanat ja sanonnat voivat kuulostaa todella vierailta, joten jo opintojen alkutaipaleella saattaa tulla tunne siitä, että ei ymmärrä. Ymmärtämättömyys ja sen tuoma turhautuminen taas saattaa purkautua monilla eri tavoilla.

Heti opintojen alusta lähtien on tärkeää kiinnittää huomiota opiskelijan vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mikä hänessä on hyvää ja potentiaalista (Leskisenoja & Sandberg 2019). Positiiviseen pedagogiikkaan perustuvassa toimintaympäristössä korostetaan opiskelijoiden erilaisuutta ja ainutkertaisuutta (Kumpulainen ym. 2015). Kun tulee kohdatuksi yhdenvertaisena, ajatus tulevaisuudesta työllistyneenä ammattilaisena on valoisampi, mikä osaltaan voimistaa halua olla mukana yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä.

Työelämälähtöiset oppimismaisemat

Opettajan luoman oppimisilmapiirin ja sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön lisäksi ammatilliseen kasvuun vaikuttaa myös autenttiset työtehtävät työelämässä. Ammatillinen koulutus on osaamisperusteista ja opiskelijalähtöistä. Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on keskeinen oppimisympäristö.

Maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille työpaikalla tapahtuva oppiminen on merkittävä mahdollisuus oppia suomalaisen työelämän pelisääntöjä ja harjoitella suomen kieltä, mahdollisuus tutustua erilaisiin suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Työelämän edustajien ymmärryksen lisääminen liittyen moninaisuuteen on myös keskeistä kehittämistyötä tulevaisuuden Suomessa.

Kuva: www.shutterstock.com