Ammatillisessa koulutuksessa työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus ovat olleet lähtökohtia jo parinkymmenen vuoden ajan. Ammatillisten tutkintojen opetussuunnitelmien perusteiden tilalle tulivat vuosina 1993–1994 työelämän toimintakokonaisuuksiin perustuvat ammatilliset opintokokonaisuudet ja osaamisina tai osaamisvaatimuksina määritellyt tavoitteet ja arviointikriteerit. Samaan aikaan aikuiskoulutukseen tuli näyttötutkintojärjestelmä. Kaikissa tämän jälkeen tulleissa opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteiden uudistamisissa työelämän osaamistavoitteisiin vastaamista on pyritty viemään pidemmälle.

Nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen työnjako oppilaitosten ja työelämän organisaatioiden kesken on perinteisesti pohjautunut malliin, jossa tutkinnon perusteissa tarvittava osaaminen hankitaan oppilaitoksessa. Työpaikkojen tehtävä on ollut toimia harjoittelualustoina, joissa hankittua osaamista sovelletaan käytäntöön.

Työssäoppimisesta on kuitenkin tullut termi, joka tarkoittaa koulutuksen osittaista siirtymistä työpaikoille – siis jotakin aivan muuta kuin, mitä perinteisellä nuorisoasteen työharjoittelulla ymmärretään. Muutokset ovat vieneet aikaa sekä kansallisesti että koulutuksenjärjestäjien tasolla, koska ne ovat kohdistuneet oppilaitosten toiminnan syviin struktuureihin ja asennetason tekijöihin. Osaamisperusteisuus todeksi. Askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille -julkaisun (OPH 2015:9, 9) mukaan osaamisperusteisuuden keskeisiä tavoitteita on

• siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa aiempaa vahvempaan osaamisperusteisuuteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen
• vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa
• edistää tutkintorakenteen, ja sitä koskevan päätöksenteon nopeutta ja joustavuutta reagoida työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin.

Ammatillisten tutkintojen suorittamisessa siirryttiin virallisesti osaamisperusteisuuteen OPH:n johdolla vuoden 2014 alusta, ja nyt ammatillisten oppilaitosten on tarkoitus vastata yritysten ja työelämän organisaatioiden osaamisvaatimuksiin ja -tarpeisiin tutkintoja ja tutkinnonosia kehittämällä. Tämä edellyttää koko tutkintorakenteen tarkastelua kokonaisuutena sekä nykyistä laajempien tutkintojen muodostamista. On mielenkiintoista seurata, kuinka nämä toimenpiteet vastaavat osaamisperusteisuuteen siirtymiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Kirjoittaja Ilkka Uronen on Haaga-Helia opettajakorkeakoulun opettaa ja toimii Twist- -hankkeen asiantuntijana.

Kirjoitus kuuluu Twist- ja Twist it -tutkimuksia käsittelevien blogikirjoitusten sarjaan.

Lue muita sarjassa julkaistuja blogitekstejä:

Ammattillisen koulutuksen palaset liikkeessä

Pois vuosiluokka-ajattelusta

Oma polku oppimiseen – haaste vai mahdollisuus?