”Rentoutumista, uusia ajatuksia, virkistymistä, yhteistä kokemusta, syvyyttä ajatteluun, jakamista ja uusia oivalluksia.”

Näin vastasivat ammatilliset opettajat Luovasti taiteillen -koulutuksen aluksi, kun kysyimme heiltä, mitä taide ja kulttuuri heille merkitsevät. Vastaukset eivät yllättäneet, sillä taiteella ja kulttuurilla on syvä ja tärkeä, mielenterveyttäkin ylläpitävä merkitys.

Taiteen äärelle hakeudutaan ja sen tekemisestä nautitaan. Vaikka kirkkaasti ymmärrämme, että taide on meille tärkeä voimavara, se yleensä kapseloituu vain osaksi vapaa-aikaamme. Voisiko taide olla myös osa arkista työpäiväämme, luonnollinen osa rutiineja, opetusta ja ohjausta?

Taide edistää oppimista

Tutkimustiedon perusteella taide vaikuttaa myönteisesti oppimisprosessin eri vaiheissa. Taide voi sujuvoittaa ja rikastaa omaperäistä ajattelua ja vahvistaa reflektointia. Vuorovaikutusosaamisen ja toisten huomioimisen lisäksi taide edistää laajasti myös oppimisvalmiuksia. Jos me ottaisimme vakavasti edes osan laajasta tutkimustiedosta, joka liittyy taiteen merkitykseen oppimisen vahvistajana, emme epäilisi hetkeäkään taidetyöskentelyn käyttöä opetuksessa ja ohjauksessa.

Opettaja voi tuoda taiteen ja taiteellisen tekemisen oppimistilanteisiin tukemaan yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, vahvistamaan moniarvoisuutta ja kaikkien huomioimista sekä syventämään oppimista. Näin voi tehdä joka päivä, opiskeltavasta asiasta riippumatta.

Toisin tekemisen tahto

Voiko matematiikan tunnille pyytää sormivärejä? Miten kerron kollegoille, että opetustilanteesta kuuluu laulua, vaikka musiikin tunnista ei olekaan kyse? Miten opiskelijat suhtautuvat tavallisuudesta poikkeavaan työskentelyyn?

Ammatilliset opettajat pohtivat opettajankoulutuksessa rooliaan opettajana. Yhä useampi löytää opettajaidentiteetistään osallistavan mahdollistajan perinteisen luennoitsijan sijaan. Vaikka moni opettaja hyödyntää monipuolisesti toiminnallisia menetelmiä opetusta konkretisoimaan ja havainnollistamaan, taiteen tekemisen myötä on mahdollista ottaa askel vielä pidemmälle.

Taiteen tekemisellä on nimittäin sellaista itseisarvoa, että sitä ei aina tarvitse perustella osaamistavoitteiden näkökulmasta. Taide voi antaa tilan. Sellaisen tilan, jossa voi rentoutua, antaa arvoa erilaisille tavoille olla ja ilmaista itseään. Kun taiteen avulla vedetään henkeä, virittyvät sekä kehomme että ajattelumme uuden oppimiselle.

Ohjatusti taiteen pariin

Taiteelliseen työskentelyyn voi olla vaikea lähteä kylmiltään. Luovasti taiteillen -koulutuksessa se tehtiin turvallisesti ja rennosti kollegoiden kanssa. Opettajat kokivat ammattitaiteilijoiden ohjauksessa, miltä tuntuu, kun arkipäivää säröttää puolituntinen sisällöistä vapaata taiteen tekemistä. Koulutukseen osallistuneille syntyi oivallus siitä, mikä on tuo efekti, joka taidetta tehden syttyy ja miten taiteellinen tekeminen hämmästyttävästi virkistää mielen töiden lomassa. Saimme todistaa, että tämä tapahtui epidemian aikaan myös verkossa.

Haastamme kaikki opettajat miettimään, miten arkeen löytyy se hetki, joka antaa mahdollisuuden löytää taiteen kautta ilo ja rentous osaksi työpäivää, opetusta ja ennen kaikkea oppimista. Odotamme ja toivomme, että taiteellinen työskentely sisältyisi jokaisen oppilaitoksen strategiaan, sillä tässä on tarjolla oppilaitosten kulttuuria ja opetusta syvästi muuttava, parantava ja laadullisesti vahvistava työskentelytapa.