Opiskelijoiden sitoutuminen omaan oppimismatkaan
Mitä jos uusi oppimisen prosessisi alkaisi siitä, että tutkisit yhdessä vertaisesi kanssa niitä oppimisen prosesseja tai kaaria, joilta olet laskeutumassa aloittaaksesi uuden oppimismatkan? Mitä jos yhdessä miettisitte, mille olette sanomassa ”kyllä” uuden prosessin alkaessa?
Olemme ammatillisessa opettajankoulutuksessa halunneet löytää pedagogisesti perusteltuja ja käytännönläheisiä oppimisen muotoilun toimintamalleja, joissa opettajaopiskelijan oppimiskokemus on keskiössä. Voimme tukea ammatilliseksi opettajaksi kehittymistä rakentamalla erilaisia oppimisen infrastruktuureja, kuten oppimisympäristöjä, opiskelijaryhmien kokoonpanoja sekä aktiviteetteja (esim. Yeoman & Carvalho 2019). Ammatillisen opettajakouluttajan työ näyttäytyy tämän takia entistä enemmän muotoiluammattina, jossa oppimis- ja opettamisaktiviteetit, kuten opetussuunnitelmat, pedagogiset käsikirjoitukset ja teknologian hyödyntäminen sekä ammatillinen tietoperusta, syntyvät yhteisöllisissä muotoiluprosesseissa.
Learning Arch Design – oppimisen kaarien muotoilumalli
Tanskalaisen Kaospilotin 30 vuoden työhön perustuva oppimisen kaarien muotoilumalli on kokonaisvaltainen koulutusohjelmien muotoilumalli (ks. lisää Kavanagh 2019). Se auttaa hahmottamaan ja viestimään opiskelukokonaisuuksista sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan opiskelijan näkökulmasta vaikuttavia opiskelukokonaisuuksia. Koko koulutusohjelmatasolla voidaan rakentaa eri pituiset oppimispolut kaarien varaan. Jokaiseen kaareen kuuluvat tietyt työskentelyvaiheet: asettautuminen (set), ylläpitäminen (hold) ja laskeutuminen (land), joissa noudatetaan transformatiivisen oppimisen seitsemää periaatetta (7C).
Ne ovat yhteyden rakentaminen (connection), työskentelykäytäntöjen selkeyttäminen (conditions), oppimisprosessin kirkastaminen (context), sisällön työstäminen (content), oppimishaasteiden lisääminen kokeiluineen (craft), oma-aloitteisuus (character) sekä itseluottamus ja oppimisen omistajuus (confidence). Tässä transformatiivisen oppimisen 7C-mallissa on olennaista, että oppimisprosessi ei koskaan ala suoraan sisällön työstämisestä vaan sitä edeltää aina kaarelle asettautumisen kolme ensimmäistä vaihetta.
Learning Arch Design (LAD) kuten muut oppimisen muotoilutyökalut tarjoavat yhteistoiminnallisia, osallisuutta vahvistavia ja vaiheittain eteneviä työskentelyprosesseja, oppimisen teoreettisia jäsennyksiä sekä muistilistoja oppimisprosessien sekä aktiviteettien työstämiseen ja visualisointiin. Ohjaavina opettajina olemme samalla joutuneet analysoimaan, mitkä asiat voivat olla oppimisen esteitä opettajankoulutuksessa. Tämä edellyttää muotoilulle ominaisen empaattisen työtavan omaksumisen: opiskelijat on kohdattava siellä, missä he ovat.
Oppimisen muotoilun prosessit ja menetelmät ovat kutsuneet perustelemaan kollegoille opettajankoulutuksessa tehtyjä valintoja ja visualisoimaan koko ohjelman opiskelumatkan aktiviteetteineen ja työskentelymuotoineen. Samanaikaisesti perustelemme opettajaopiskelijoille omaa pedagogista käyttöteoriaamme ja reflektoimme yhdessä onnistuneita oppimiskokemuksia ja kehittämisen kohtia.
Itsetuntemus ja yhteisöllisyys oppimisprosessin ytimessä
Seikkailu oppimisen kaarilla alkaa suurista kysymyksistä: Millaisia oppimisprosesseja minulla on ennen tätä ollut? Miten haluan tulla opiskeluyhteisössä nähdyksi? Mikä on suuri kysymykseni opettajankoulutukselle? Tämä lähestymistapa lisää oppijoiden sitoutumista toisaalta omakohtaiseen oppimisprosessiin ja samanaikaisesti yhteisölliseen prosessiin.
Kun oppimisprosessi on kokonaisuudessaan läpinäkyvä ja rakenteiltaan selkeästi sanoitettu, helpottuu prosessiin luottaminen. Pedagogisesti kehystetyissä rakenteissa mahdollistuu henkilökohtaisen osaamisen tunnistaminen ja valintojen tekeminen yksilöllisten kehittämistarpeiden suuntaan. Läpinäkyvä oppimisprosessi auttaa opiskelijaa muokkaamaan omasta oppimisprosessista hänelle itselleen merkityksellisen ja säätämään haastetta sopivalle tasolle.
Samanaikaisesti lähestymistapa luo yhteisöllisyyttä ja jakaa oppimisen omistajuuden opiskelijoiden, opettajien ja muiden sidosryhmien kesken. Jotta toisiltamme oppiminen toteutuu kaikessa potentiaalissaan, asettautumiselle toisiimme annetaan aikaa. Oppimisen kaarille rakentuva oppimisprosessi kannustaa opiskelijoita ja opettajia saavuttamaan entistä merkittävämpiä oppimistavoitteita lisäämällä monimutkaisuutta ja haastetta mahdollisimman turvalliseksi muodostuneissa oppimisympäristöissä.
Ohjauksen merkitys oppimisen kaarilla
Oppimisen kaaret tuovat oppimisprosessiin systemaattisuutta. Kaaria ei piirrellä ilmaan jättäen oppimista opiskelijan oman onnen nojaan vaan kaarille asettautuminen, niiden ylläpitäminen ja niiltä laskeutuminen mahdollistavat jatkuvaa ohjausta, jossa korostuu yksilöllisten ja ryhmien oppimistarpeiden yhteys opetusaineistoon, ajankäyttöön ja oppimistavoitteisiin. Oppimisen tunnistamista helpottaa, kun prosessit myös päätetään yhtä huolellisesti kuin ne aloitetaan ja pohditaan yhdessä, mitä tältä kaarelta otetaan mukaan seuraaville oppimisen kaarille.
Opettajan työotteessa oppimisen kaaret auttavat suunnittelemaan opiskelijalähtöisiä opintokokonaisuuksia, jotka ovat luovia ja innovatiivisia (Alanko-Turunen & Alhonen 2020; 2022). Ne tukevat taitojen, tiedon, asenteiden ja arvojen yhdistämistä oppimisen muotoiluprosessissa tekemällä oppimisesta entistä kiehtovampaa ja läpinäkyvämpää. Se pakottaa miettimään, kuinka vähän riittää, kun kyse on opetettavien sisältöjen valinnoista. Oppimisen kaaret eivät ole vain kauniita kaariviivoja ja visuaalisuutta vaan pedagogisesti perusteltu lähestymistapa oppimiseen ja enemmän kuin vain osiensa summa.
Lähteet
Alanko-Turunen, M. (2021). Oppimiskaaria muotoilemassa – perusteita, prosesseja ja pohdintoja. Teoksessa T. Marstio (toim.) Pedagogista uudistumista oppimisen muotoilun avulla (ss. 56–66). Laurea-ammattikorkeakoulu. Vantaa.
Alanko-Turunen, M. & Alhonen, M. 2020. Ketä tässä oikein pitää miellyttää – paikan etsimistä työpedagogisessa kokemusmuotoilijan opintokokonaisuudessa. Teoksessa K. Mäki (toim.), Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva (ss. 65–79). Haaga-Helia julkaisut. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Alanko-Turunen, M. & Alhonen, M. 2022. Korkeakoulupedagogista kehittämistyötä tekemässä – oppimisen kaarien muotoilumallien äärellä. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat (ss. 126–141). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.
Kavanagh, S. 2019. Learning arch and design: users’ manual. Luettu 12.1.2024.
Yeoman, P. & Carvalho, L. 2019. Moving between material and conceptual structure: Developing a card-based method to support design for learning. Design Studies, 64, 64–89.