Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Oppimisanalytiikka – opettajan työvälineestä oppijan työkalupakkiin

Kun opiskelija kirjautuu oppimisympäristöön, oppimisanalytiikka alkaa välittömästi kerätä hänestä tietoa. Se mittaa, kuinka kauan opiskelija on läsnä oppimisympäristössä, mutta sen lisäksi on mahdollista nähdä, mitä opiskelija on oppimisympäristössä tehnyt.

Julkaistu : 17.11.2020

Oppimisanalytiikka käyttää oppijasta ja oppimisprosessista oppimisympäristöön kertyvää tietoa, jota syntyy opiskelijan ollessa ja työskennellessä oppimisympäristössä. Tämä edellyttää sitä, että oppimisympäristö sisältää oppimisanalytiikan käytön mahdollistavan toiminnallisuuden, mitä kaikissa oppimisympäristöissä ei välttämättä ole.

Miksi oppimisanalytiikkaa ylipäätään tarvitaan?

Tyypillisesti oppimisanalytiikan käyttöä perustellaan sillä, että opettaja voi paremmin seurata opintojen etenemistä ja kohdentaa ohjauksen erityisesti ajasta ja paikasta riippumattomissa opinnoissa. Se mahdollistaa sekä yksittäisen opiskelijan että ryhmien etenemisen seurannan. Opettaja voi seurata aihepiirejä, käytettyä aikaa sekä opiskeluajankohtia ja -kertoja.

Oppimisanalytiikka tukee henkilökohtaistamista, mutta myös tehokkuutta: se tarjoaa oikea-aikaista ohjausta tilanteissa, joissa opettajaa huomaa, että opinnot eivät etene. Siten oppimisanalytiikalla ja oikea-aikaisella ohjauksella ja puuttumisella yhdessä voidaan myös vähentää opintojen keskeyttämistä.

Oppimisanalytiikka on osa oppimisprosesia

Parhaimmillaan oppimisanalytiikan käyttö on huomioitu jo oppimisen muotoilussa ja se on osa oppimisprosessia, jolloin se hyödyttää niin oppijaa kuin opettajaakin. Oppimisen muotoilua tehdään ennen opintokokonaisuuden alkua, mutta myös opiskeluprosessin aikana.
Ennen opintokokonaisuuden alkua tapahtuvassa muotoilussa on huomioitava, että opiskeluprosessin varrelle muotoillaan aktiviteetteja ja tekoja, jotka tuottavat jälkiä, jotka mahdollistavat oikean kuvan syntymisen opiskelusta oppimisanalytiikan avulla.

Oppimisanalytiikka soveltuu käytettäväksi myös opiskelutilanteen aikana. Meillä ei välttämättä ole aina riittävää tuntemusta opiskelijoista etukäteen, joten tuntemusta voidaan parantaa oppimisanalytiikan avulla. Se voi näyttäytyä opettajan tekeminä erilaisina muutoksina työskentelytapoihin tai reagointina muuttuneisiin tilanteisiin. Oleellista on, että muutoksia voidaan tehdä vielä opiskeluprosessin aikana, eikä haasteista kuulla vasta opintojaksopalautteessa opintokokonaisuuden päätyttyä.

Opettajalle oppimisanalytiikka tuo siis työvälineen parantaa oppilaiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimismahdollisuuksia osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Jos oppimisanalytiikkaa ei integroida osaksi oppimisen muotoilua, oppimisanalytiikan mahdollisuuksia heitetään hukkaan.

Mitä työvälineitä oppimisanalytiikka antaa opiskelijalle?

Opiskelijan rooli opiskeluprosessissa verkkoympäristöissä on muuttunut aiempaa aktiivisemmaksi ja itseohjautuvammaksi. Hänen on suunniteltava omia opintojaan asettamalla tavoitteita sekä reflektoimalla toimintaansa ja osaamisensa kehittymistä. Oppimisanalytiikka kertoo esimerkiksi opiskelijan oppimisympäristössä käyttämän ajan, minkä avulla opiskelija voi suhteuttaa työskentelyään opintojen laajuuteen realistisemmin ja seurata aikataulussa pysymistä. Lisäksi suoritettujen aktiviteettien avulla voi seurata omien opintojen etenemistä kaikilla tai yksittäisellä opintojaksolla.

Opiskelijaa voidaan tukea esimerkiksi henkilökohtaisten tavoitteiden asettamistoiminnolla, reflektointiaktiviteeteilla, oikea-aikaisella ohjauksella ja vaikkapa toteutettavilla tunnetilakyselyillä. Nämä opiskelijaa tukevat toiminnat edellyttävät, että nämä on muotoiltu osaksi opiskeluprosessia ja että niissä käytetään oppimisanalytiikkaa soveltuvin osin.

Haaga-Helian opettajankoulutus koordinoi Svenska Kulturfondenin rahoittamaa Moppa (Motivation och självreglering på inlärningsplatta med hjälp av inlärningsanalytik) -hanketta, jonka tavoitteena on opiskelijalähtöisesti tutkia, miten oppimisanalytiikalla tuetaan opiskelijoiden oppimisen motivaatiota ja itsesäätelytaitoja sekä osaamisen kehittymistä. Haaga-Helian lisäksi hakkeessa ovat mukana Prakticum ja Axxell.

Lähteet ja lisätiedot

  • Mangaroska, K. & Giannakos, M. (2017). Learning analytics for learning design: A systematic literature review of analytics-driven design to enhance learning.
  • Moppa (Motivation och självreglering på inlärningsplatta med hjälp av inlärningsanalytik)