Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Opiskelijat protoilemassa vuorovaikutteisuutta Moodleen

IT-tradenomiopiskelijat tarttuivat VOIMA-hankkeen haasteeseen, jossa tavoitteena on kehittää opiskelijahyvinvointia edistäviä digitaalisia käytäntöjä. Tuloksena syntyi viisi ehdotusta Moodleen sisällytettävistä toiminnallisuuksista.

Kirjoittajat:

Taina Laivola

lehtori, pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 03.06.2021

VOIMA-hankkeessa pyrimme erilaisten kokeilujen avulla löytämään keinoja parempiin oppimiskokemuksiin. Samalla tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja vertaistoimintaa opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Hankkeen haasteeseen tarttui joukko Haaga-Helian opiskelijoita Digitaalisten palveluiden protoilu -opintojaksolla. Opiskelijat lähtivät ideoimaan ja kehittämään erilaisia Moodle– oppimisalustalla toimivia tai siihen yhdistettävissä olevia palvelumuotoja ja toiminnallisuuksia.

Kehittämistyön evästykseksi opiskelijoille kerrottiin, että suunniteltava toiminnallisuus voisi tukea opintojaksojen toteutuksiin sisältyvää yhteistyötä tai ryhmäytymistä. Se voi myös liittyä epäviralliseen kanssakäymiseen opiskelijoiden kesken.

Ideoita vuorovaikutuksen edistämiseksi

Motivaatio tarttua aiheeseen lähti monilla siitä, että asia tuntui tärkeältä. Jokaiselle opiskelijalle tuli ratkaisujen yhteisen ideoinnin jälkeen tehtäväksi oma toiminnallisuus, jonka toteuttamisvaihtoehtoja he lähtivät protoilemaan.

Tuloksena syntyi ryhmäytymisen ja verkostoitumisen tukemiseksi monta hyvää ehdotusta. Kaikissa oli mietitty sekä visuaalista ulkoasua että toimintamallia siten, että uudet toiminnallisuudet olisivat tarjolla osana Moodle-ympäristöä. Seuraavaksi esittelemme prototyyppien keskeiset ideat.

Study-Buddy auttaa opiskelijaa löytämään työparin tai tiimin opintojakson tehtävien tekemiseksi tai muuten opiskelukaveriksi. Kahden ensimmäisen kurssiviikon aikana halukkaat voivat hakea opintojaksolta sparrauskaveria tai -ryhmää täyttämällä tätä koskevan lomakkeen. Sovitun ajan kuluttua järjestelmä muodostaa lähetettyjen vastausten perusteella parit tai pienryhmät. Moodlessa opiskelijalla on ”Omat pienryhmät” -näkymä, jossa hän näkee listattuna eri toteutuksilta kaikki omat ryhmänsä ja niiden jäsenet.

Yhteinen verkostoitumisympäristö voisi sisältää sekä opintoihin että vapaa-ajan yhteydenpitoon liittyviä toiminnallisuuksia. Näistä jälkimmäistä edustavalla Rentoutumisalueella voi tehdä rentoutumisharjoituksen opiskelun lomassa tai ilmoittautua verkossa järjestettävään lautapeli-istuntoon. Rentoutumisosioon voi sisällyttää mitä tahansa verkossa toimivia aktiviteetteja.

Verkostoitumisympäristöön kuuluvassa Opiskelijoiden kohtaamispaikassa opiskelijat voivat kysyä toisiltaan kaveriapua opiskeluun liittyvissä kysymyksissä tai muodostaa vapaamuotoisia opintopiirejä eri teemoista. Omana erityispiirteenään tässä ympäristössä on, että kontaktin etsintävaiheessa julkinen kommunikointi tapahtuu nimimerkin suojissa, mikä luo opiskelijalle puolittaisen anonymiteetin.

Verkostoitumisympäristön kolmas osio on Ryhtiä ryhmätyöhön. Siihen sisältyvien toiminnallisuuksien avulla opiskelija ja opettaja saavat työkaluja ryhmien muodostamiseen ja ryhmätyöskentelyn parempaan sujumiseen. Konsepti sisältää konkreettisia yhteistyössä käytettäviä työvälineitä (esim. kanban-taulut ja toiminto yhteisen ajan etsimiseen) sekä myös tiimiroolin hahmottamista ja ryhmäytymistä tukevia materiaaleja.

Yleinen ryhmätoiminto yhdistää samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä avainsanojen perusteella. Jokainen voi merkitä itselleen profiiliinsa kiinnostuksen kohteita. Kun joku haluaa perustaa aihetta sivuavan keskusteluryhmän, hän voi lähettää liittymiskutsun kaikille, joilta löytyy kyseinen aihetunniste. Halutessaan opiskelija voi myös etsiä hakusanojen perusteella jo toiminnassa olevia keskusteluryhmiä ja liittyä mukaan keskusteluun. Tässä vaihtoehdossa keskustelu tapahtuu aina omalla nimellä ja se on koko oppilaitoksen tasoista.

Ideoiden jatkokehittäminen ja hyödyntäminen

Opiskelijat kokivat hankkeeseen liittyvän työskentelyn positiivisena. Heidän mielestä ulkopuolelta tullut aihe ja hanketoimijoilta saatu palaute tukivat hyvällä tavalla oppimista. Kurssin aikana opiskelijoiden kanssa järjestettiin sparraussessioita, joihin osallistuivat hankkeen edustajat sekä opintojakson opettaja. Kokemus yhteistyöstä oli kaikkien osapuolten mielestä erittäin hyvä ja tulokset tavoitteen mukaisia.

Opiskelijat ovat miettineet prototyyppien lisäksi myös niihin liittyviä toimintamalleja. Vielä niiden hyödyntämiseen liittyy joitakin avoimia kysymyksiä, jotka pitäisi ratkaista ennen kuin ne olisivat loppuun saakka suunniteltuja.

Uusien toiminnallisuuksien luominen Moodleen on täysin toteutettavissa. Moodle itsessään on avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmisto, johon koko ajan kehitetään uusia lisäosia avoimen kehittäjäyhteisön toimesta.

Tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa juuri tämänkaltaisia työkaluja, joita Digitaalisen palvelun protoilu -opintojakson opiskelijat ovat ideoineet. Tarvitsemme konkreettisia vuorovaikutusta tukevia välineitä opiskelijoille ja samoin myös opettajille niin lähiopetukseen kuin myös verkko-opintoihin.

Yhteisöön kiinnittyminen ja myönteinen ilmapiiri tukee opiskelua ja mahdollistaa opiskelijoille tärkeiden työelämätaitojen ja tulevaisuuden verkostojen syntymisen.