Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Opiskelijan kuvista osaamisen kriteereihin

Siivoustyön hallintapassia hyödynnettiin monenlaisessa oppimisessa: ammattisanaston juurruttamisessa, digitaitojen vahvistamisessa, suomen kielen harjaannuttamisessa ja ammattiosaamisen ymmärtämisessä. Passista tuli vakituinen apuväline oppimisessa.

Julkaistu : 09.02.2022

Kun opettaja kertoi siivoustyön hallintapassin kehittämisestä kuvalliseksi, opiskelijat eivät aluksi ymmärtäneet, mitä heidän pitäisi tehdä. Asia selkiytyi kuitenkin sitä mukaan, kun opasta tehtiin – ja miten paljon kuvat sitten auttoivatkaan opiskelussa!

MALVA-hankkeessa on edistetty maahanmuuttajataustaisten työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittymistä. Hankkeessa on etsitty keinoja tuoda maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osaamista paremmin esiin ja keinoja vähentää työllistymisen esteitä.

Mikä passi?

Siivoustyön hallintapassi suunniteltiin tukemaan puhtausalan opiskelijoiden työssäoppimista. Passin tarkoitus oli yhdistää oppilaitoksessa opittu teoria ja työssä opittu käytäntö toisiinsa. Tavoitteena oli kuvittaa siivoustyön hallintapassi, niin että opiskelijan olisi helpompi ymmärtää erityyppiset siivoustyötehtävät.

Kuvallisen hallintapassin avulla opiskelija pystyisi paremmin hahmottamaan kokonaisuuksia, mitä työelämässä pitäisi osata ja mitä opintojen aikana tulisi oppia. Osaamisen kriteerit avautuisivat käytännön kautta.

Kuvassa todistuksen juuri saaneet Faraax Xaawo, Amornrat Seppäläinen ja Thanphitcha Vaskisalmi. Careerian järjestämässä työvoimakoulutuksessa opiskelijat suorittivat toimitilahuollon osatutkinnon, joka on osa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoa.

Mistä aloitettiin?

Opiskelijat tarvitsivat passin tekemiseen digiosaamista ja siihen piti käyttää aikaa. Digitaalisia taitoja harjoiteltiinkin heti opintojen alussa, esimerkiksi kuvien siirtämistä kännykästä verkkoon. Myös Teamsin käyttöä harjoiteltiin paljon.

Riemu ja innostus oli suuri, kun opiskelija ymmärsi, mitä piti tehdä. Opettaja jaksoi opastaa, miten kuva otetaan, mistä kuva otetaan ja mitä kuvalla tehdään: esimerkiksi kuva kalusteharjasta, kuvan siirto tiedostoon ja oikean ammattinimikkeen kirjaaminen kuvan alle.

Ammattisanasto alkoi pikkuhiljaa kertyä, ja sitä alettiin käyttää systemaattisesti puheessa. Kuvien ja videoiden näyttäminen verkossa alkoi sujua, ja tästä koettu hyöty innosti jatkamaan.

Opiskelijat oivalsivat passin tekemisen aikana, että heidän omalla toiminnallaan on iso merkitys ja että he voivat oppia toinen toisiltaan. Jokaiselta työpaikalta kerätty oppi tuli näin tehokkaasti kaikkien käyttöön.

Passia hyödynnettiin monenlaisessa oppimisessa: ammattisanaston juurruttamisessa, digitaitojen vahvistamisessa, suomen kielen harjaannuttamisessa ja ammattiosaamisen ymmärtämisessä. Passista tuli vakituinen apuväline oppimisessa.

Oppimisesta tuli mielekästä ja palkitsevaa, vaikka suomen kieli ei ollutkaan vielä sujuvaa. Opiskelijoiden yhteistyönä syntyneeseen siivoustyön hallintapassiin voi tutustua täällä.

Mitä kuvallisen passin tuottaminen muutti?

Tutusta työympäristöstä opiskelijan itsensä ottamat valokuvat auttoivat kommunikointia ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämistä sekä työpaikalla että koulussa.

Opiskelijoiden oli aiemmin vaikea hahmottaa, mitä esimerkiksi pH käytännössä tarkoittaa. Kuvien avulla opiskelijan oli helppo palauttaa mieleen tämä abstrakti käsite ja kuvassa oleva tuttu ympäristö vahvisti sen yhdistämistä ammattityöhön. Lisäksi kun pH:sta keskusteltiin alusta asti useita kertoja, termi tuli tutuksi ja siitä tuli pikkuhiljaa osa ammatillista arkisanastoa.

Siivoustyön hallintapassista kehittyi monipuolinen työväline sekä opiskelijalle että työpaikalla olevalle vastuuohjaajalle. Se toimi oppaana, tiedotteena sekä seurantalomakkeena siivoustyön niissä tehtävissä, jotka tutkinnonosien kriteerien mukaan tuli hallita näyttöarvioinnissa.

Työelämän edustajalle passi helpotti oppimisen seurantaa. Se selkeytti oppimistehtäviä ja osaamisen vaatimuksia.
Siivoustyön hallintapassin avulla opiskelija kykeni vaihe vaiheelta ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan työssäoppimisjaksolla. Kuvallisen passin tuottaminen konkretisoi osaamisen tason ja sen kehittymisen myös opiskelijalle itselleen. Opiskelija tuli entistä valmiimpana ohjauskeskusteluun.

Kokeilu syntyi Malva- eli Maahanmuuttajat valmentaen työelämään -hankkeessa (2020–2022), jossa maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa edistetään voimavaralähtöisen ohjauksen avulla Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Hanke on ESR:n rahoittama.

Kirjoittajat

Siv Makkonen työskentelee Careeriassa kouluttajajana. Virve Vainio toimii Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina.