Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Opiskelija kaipaa emotionaalista tukea

Onnistunut emotionaalinen tuki edellyttää, että opettaja osaa tehdä havaintoja siitä, miten opiskelija viestii.

Kirjoittajat:

Ruut Kaukinen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 29.05.2020

Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa selvitettiin toisen asteen opiskelijoiden kokemuksia tuesta ja heidän toiveitaan hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Opiskelijat pitivät tärkeänä sitä, että he voivat ilmaista tunteitaan, keskustella tunteistaan ja saada opettajalta tukea tunteiden käsittelyssä. Opettajat puolestaan toivat esiin osaamisvajeen opiskelijoiden tunteiden ja mahdollisten mielenterveyspulmien tunnistamisessa.

Erityisen tärkeää on sellainen opettajan viestintä, joka sisältää tukea antavia sanomia ja joka auttaa hallitsemaan epävarmuutta ja vahvistaa opiskelijan kokemusta hyväksytyksi tulemisesta. (ks. Mikkola 2009).

Tuki edistää luottamusta

Yksi vuorovaikutussuhteiden tärkeimmistä funktioista on tuki (Mikkola 2006). Opiskelija voi tarvita tukea ainakin oppimisessa, oppimisprosesseissa, tunteissa ja mielen kysymyksissä, tai sosiaalisissa suhteissa. Mikkolan mukaan vuorovaikutussuhdetta pidetään sitä merkityksellisempänä, mitä enemmän se sisältää tuen elementtejä (Mikkola 2006, 61).

Tukea antavasta vuorovaikutuksesta puhutaan silloin kun vuorovaikutussuhteessa pyritään edistämään ihmissuhteita niiden vaarantamisen sijaan (Greenberg 2011, 355). Merkittävä elementti on luottamus. Whettenia ja Cameronia (2011) mukaillen voidaan ajatella, että luottamus syntyy, kun opettaja ja opiskelijat voivat käsitellä epämiellyttäviä ja vaikeitakin asioita siten, että vuorovaikutussuhde vahvistuu. Luottamusta edistää myös se, että tuki on vuorovaikutussuhteessa pysyvästi läsnä, ei ainoastaan tietyissä tilanteissa (Mikkola 2006). Oppijan oikeus -hankkeessa eräs opiskelija kuvasi näin:

”Minusta on tosi tärkeää, että opettajaan voi luottaa, et esim. mun mieliala ei vaikuta arviointiin”

Tuki voi olla muodoltaan tietoa tai tiedon äärelle ohjaamista, opiskelijan tilannetta tai oppimista arvioivaa vai välineellistä tukea, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi erilaisia oppilaitoksen tukipalveluita. Emotionaalinen tuki puolestaan kohdentuu tunteiden käsittelemiseen vuorovaikutuksessa. Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti emotionaalinen tuki lisää merkittävästi opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista. (Mikkola 2009.)

Miten emotionaalista tukea viestitään?

Onnistunut emotionaalinen tuki edellyttää, että opettaja osaa tehdä havaintoja siitä, miten opiskelija viestii. Viestiikö opiskelija esimerkiksi suoraan kysymällä ja tukea pyytämällä? Onko opettajan mahdollista havaita tuen tarvetta epäsuorista sanallisista vihjeistä? Opiskelija voi hakea tukea myös sanattomalla viestinnällään, esimerkiksi katsekontakti ja itku ovat selviä merkkejä tuen tarpeesta. Epäsuorasti tuen tarve voi tulla näkyviin vaikkapa huokauksena tai olemuksen sisäänpäin kääntyneisyytenä. Opettajan pitää olla herkkä ja tiedostava, jotta hän voi tarttua epäsuoriinkin viesteihin. Emotionaalinen tuki viittaa havainnointitaitojen lisäksi kuuntelemisen taitoihin ja myönteiseen vuorovaikutusorientaatioon.

Seuraavat vuorovaikutustaidot ilmentävät emotionaalista tukea:

  • taito ilmaista aktiivista osallistumista ja vastaanottavuutta 
  • taito huomioida vuorovaikutukseen liittyviä odotuksia ja tavoitteita
  • taito rohkaista toisia puhumaan
  • taito kuunnella ja ymmärtää mitä toinen sanoo tai muulla tavoin ilmaisee
  • taito liittää omat puheenvuoronsa toisten puheenvuoroihin
  • taito pyytää täsmennyksiä ja lisäperusteluja tarvittaessa
  • taito tehdä yhteenvetoja ja päätelmiä tarvittaessa
  • taito kommentoida, eritellä ja arvioida toisen mielipiteitä ja perusteluja
  • taito käyttää toisten puhumiseen sisältyvää ainesta omissa puheenvuoroissa keskustelun jatkamiseksi
  • taito mukautua (tilanteeseen, aiheeseen, toisiin osapuoliin)
  • taito ilmaista tunteitaan tarkasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla
  • taito aikaansaada kuuntelumotivaatio ja ylläpitää sitä
  • taito ilmentää kontaktia katseella, sijoittumisella ja asennolla

Lähteet:

Greenberg, J. 2011. Behavior in Organizations. Tenth Edition. Pearson Education Limited. Harlow.

Mikkola, L. 2009. Sosiaalinen tuki työssä: Katsaus 2000-luvun tutkimuskirjallisuuteen.

Mikkola, L. 2006. Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa. Jyväskylä studies in Humanities 66. Jyväskylän yliopisto.

Whetten, D. A. & Cameron, K. S. 2011. Developing Management Skills. Eighth edition. Prentice Hall. New Jersey.