Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Opinnot katkolla ja voimat vähissä?

Vuoden kestäneen etätyöskentelyn vaikutuksia opiskelijoiden työllistymiseen, tulevaisuuteen ja uraan voidaan vasta arvailla. Ehdimmekö me opettajat tämän kaiken keskellä ajatella opiskelijoiden selviytymistä ja heidän hyvinvointiaan, kysyy Ilkka Uronen.

Kirjoittajat:

Ilkka Uronen

lehtori, pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 26.03.2021

Opiskelijat ovat juuri nyt kovilla. Vuoden kestäneen verkko-opiskelun vaikutuksia työllistymiseen, tulevaisuuteen ja uraan voidaan vasta arvailla. Samoin sulkutilan vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimistuloksiin avautuvat pikkuhiljaa, kun jälleen pääsemme kampuksille oppimaan, opettamaan, tapaamaan toisiamme ja ylipäätään olemaan yhdessä.

Kolmen viikon sulkutila maaliskuussa ja mahdollinen tuleva poikkeustila ovat äärimmäisiä keinoja taudin leviämisen estämiseksi. Ehdimmekö me opettajat tämän kaiken keskellä ajatella opiskelijoiden selviytymistä ja heidän hyvinvointiaan?

Kansallisen arviointineuvoston Karvin keväällä 2020 julkaisemassa raportissa haettiin vastauksia poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksista opiskelijoiden tasa-arvon ja hyvinvoinnin kokemuksiin. Mittareina toimivat seuraavat kysymykset:

  1. Millaisia vaikutuksia poikkeustilanteen opetusjärjestelyillä on koulutuksellisen sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle?
  2. Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet tavoitteiden saavuttamista?
  3. Millaisia vaikutuksia tilanteella on opintojen etenemiseen ja tuen sekä ohjauksen tarpeeseen koulutusasteiden nivelvaiheissa?
  4. Mitkä ovat vaikutukset oppilaiden ja opiskelijoiden sekä opettajien hyvinvointiin?

Raportin korkeakouluopiskelijoita koskevissa vastauksissa valtaosa opiskelijoista uskoi, että pystyy suorittamaan opintonsa suunnitellusti poikkeusajasta huolimatta.

Haasteellisiksi osoittautuivat erityisvälineitä vaativat kurssit, harjoittelujaksojen suorittaminen sekä lopputyöt. Opiskelua vaikeuttivat myös kirjastojen sulkeminen sekä siirtyminen uusiin verkko-oppimisympäristöihin. Vastauksissa korostui se, kuinka muutoksessa selviytyvät parhaiten ne opiskelijat, jotka ovat opinnoissaan vahvasti itseohjautuvia ja pärjäävät mahdollisimman vähällä henkilökohtaisella ohjauksella.

Ulkopäin tuleviin muutostekijöhin me opettajat emme voi kovinkaan paljoa vaikuttaa. Mutta tässä uudessa tilanteessa me voimme kannustaa ja motivoida opiskelijoitamme. Voimme tarjota heille tavoitteellisesti erilaisia vertaisoppimisen ympäristöjä, verkkovälineitä sekä näiden mahdollisuuksia kaikenlaiseen yhteisöllisyyteen.

Lisäksi voimme omassa opetuksessamme, esiintymisessämme ja toiminnassamme painottaa sitä, että opiskelijat ovat osa Haaga-Helia yhteisöä eikä heidän tarvitse selvitä yksin.

Toisaalta poikkeuksellinen tilanne on tuonut esiin suomalaisen koulutusjärjestelmän joustavuuden. Kukaan ei varmasti olisi keväällä 2020 uskonut, kuinka nopeasti oppilaitokset ja korkeakoulut siirtyvät digitaalisiin oppimisympäristöihin. Vuoden aikana myös me opettajat olemme oppineet ja opimme edelleen jotakin uutta.

Tuntuu siltä, että kaiken sen minkä olemme vuoden aikana käyneet läpi, sekä opiskelijat että opettajat, voimme yhdessä hyödyntää ja jakaa toisillemme myös jatkossa.