Tekoälytaitojen kehittymistä voidaan kuvata neljän osion kautta Bloomin taksonomian ajatusta mukaillen (Ng & al. 2021).

1. Tietää ja ymmärtää
2. Käyttää ja soveltaa
3. Arvioi ja luo
4. Eettisten kysymysten tunteminen ja huomiointi

Tekoälyosaamisen perustaa rakennetaan tekoälytietoa hankkimalla ja tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia kokeilemalla. Tiedon rakentamisesta edetään tiedon soveltamiseen ja korkeamman tason osaamiseen eli arviointiin, suunnitteluun, ennakointiin sekä uusien käytänteiden luomiseen. Tekoälyosaaja pystyy arvioimaan tekoälyteknologioita, niiden vastuullisuutta ja datan luotettavuutta, tästä osaamisesta syntyy nk. tekoälyn lukutaito.

ChatGPT listasi yhdeksi tekoälytaidoksi vuorovaikutusosaamisen, kielimalli perusteli tämän sillä, että parhaiten tieto lisääntyy verkostoissa hyviä ja miksei huonojakin käytänteitä jakaen. Tämä oivallus on erinomainen punainen lanka tekoälytaitojen kehittämisessä.

Vastuulliseen tekoälyosaamiseen liittyvä eettinen näkökulma

Tekoälyteknologioissa eettisiä haasteita on syntynyt mm. kielimallien koulutukseen, energiankulutukseen, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja tietosuojaan liittyen. Unescon (2023) ohjeessa opettajille on nostettu kielimallien eettisinä haasteina sääntelyn puute sekä mahdolliset kognitiiviset vinoumat, joita ohjelmistot voivat levittää ja vahvistaa. Monikansalliset tekoäly-yritykset toimivat laajasti eri mantereilla, joten yhteinen sääntely on haasteellista.

Ohjelmistojen kaupallisuus on saavutettavuuden näkökulmasta haaste. ChatGpt:n maksuton versio toimii hitaammin ja käyttää vanhempaa dataa kuin maksullinen, joten tuotosten laatu sekä nopeus vaihtelevat rahankäytön mukaan (Ng & al. 2021). Myös plagiointikysymykset liittyvät eettisiin haasteisiin. Miten huolehdimme, että niin opiskelijat opintosuorituksissaan, kuin henkilöstö tutkimustöissään, noudattavat eettisiä periaatteita?

Organisaatiot pyrkivät omilla linjauksillaan ohjeistamaan henkilöstöä ja asiakkaitaan yhtenäiseen suuntaan, mutta tekoälyn tuomasta muutoksesta visionääritkin näkevät vasta alkupään. Todennäköistä on, että linjauksia tullaan vielä tarkistelemaan.

Tekoälymyönteisyys on oppimisen edellytys

Tekoälytaidot luokitellaan digitaitojen alalajiksi, mutta ne eroavat opettajan digitaidoista. Tekoälytaitoihin kuuluu laajempi ymmärrys tekoälyn toiminnasta ja sen rajapinnasta ympäröivään yhteiskuntaan. Tekoälyn hyödyntämisessä tarvitaan vuorovaikutusosaamista, tekoälyn fasilitoinnilla on merkitystä saatuihin tuotoksiin. Opetusalalla tekoälyosaamiseen liittyvät myös pedagogiset näkökulmat.

Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta, ohjeistuksia, teknistä tukea ja tekoälytaitojen harjaannuttamista voimaantuakseen aktiivisiksi tekoälyn käyttäjiksi. Tekoälytaitoihin liittyy paitsi teknologinen osaaminen niin myös mindset ja sen uudistaminen (Ng & al. 2023).

Tekoälyosaamisen perustan rakentamiseksi on tarjolla runsaslukuisesti koulutusta ja tietoa tuottavia verkostoja. Lisäksi somealustoilla, esim. Facebookissa, toimii lukuisia niin suomen kuin englanninkielisiä ryhmiä, joista saa nopeasti tietoa uusista sovelluksista ja kokeiluista.

Tekoäly haastaa sekä yksilöitä että organisaatioita

Osaamisen kehittymisen varmistaminen organisaation tasolla vaatii päätöksiä, rakenteita ja toimintoja. Organisaatiotasolla on käyttölinjausten ohella mietittävä, mihin sovelluksiin panostetaan sekä miten ja millä houkuttimella henkilöstöä tekoälyn äärelle ohjataan.

AiDriver!-hankkeessa rakennamme opettajaopiskelijoidemme osaamista yhteisöllisissä prosesseissa, keskustellen ja tekoälysovelluskokeiluja ja -kokemuksia toisillemme jakaen. Tekoälyuteliaisuutta harjoitamme case-tutkimuksilla, jotka tehdään opiskelijoiden harjoitteluympäristöissä opetushenkilöstöä haastatellen.

Haaga-Helian hanketiimin voimin tutkimme muutoksen etenemistä toimintaympäristössämme, selvitämme opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeita tekoälyn suhteen, kehitämme opetukseen uusia tekoälyavusteisia menetelmiä, teemme sovelluskokeiluja ja levitämme tietoa verkostoissamme eteenpäin.

Tutkimusten kautta pyrimme tunnistamaan, mitä tekoälyosaamista organisaatioissa on ja miten sitä voitaisiin edelleen kehittää. Hankkeen toimijoista tulee muutoksen agentteja, jotka omalta osaltaan voivat toimia tekoälyosaamisen vahvistajina ja innostuksen sytyttäjinä.