Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Opettaja antaa vuorovaikutukselle merkityksiä

Opiskelijoiden harras toive on, että opettaja olisi heistä kiinnostunut. Orientaatio vuorovaikutukseen onkin tärkeä osa opettajankoulutusta.

Julkaistu : 29.05.2020

Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa on selvitetty, millaista vuorovaikutusta toisen asteen opiskelijat opettajalta odottavat. Aineistossa korostui selvästi opiskelijan toive siitä, että opettaja olisi heistä kiinnostunut. Tässä opettajan vuorovaikutusosaamista käsittelevän blogisarjan toisessa osassa haastan miettimään, mitä merkityksiä opettajan ja opiskelijan vuorovaikutukselle annetaan.

Vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä ei aina ole mutkatonta ja siinä ilmentyvät monenlaiset jännitteet ja tilannetekijät. Vuorovaikutusorientaatioon vaikuttaakin Staffordin (2008) mukaan erityisesti se, aiheuttaako vuorovaikutussuhde osapuolille enemmän haittaa vai mielihyvää.

Orientaatio vuorovaikutukseen on tärkeä osa opettajankoulutusta

Muistan oppilaitoksen pääsykokeista lukuisia haastatteluja, joissa ammatinvalintaa perustellaan halulla olla ihmisten kanssa tekemisissä, ihmisläheisessä ammatissa. Vaikka sosiaalista halukkuutta perustellaan usein temperamentilla ja luontaisella ominaisuudella, on vuorovaikutusorientaatiossa kyse myös osaamisesta. Merkitysten antaminen on yksi vuorovaikutusosaamisen ulottuvuus (Kostiainen 2003, 10). Vuorovaikutusorientaatiolla tarkoitetaan niitä yksilötekijöitä, jotka vaikuttavat puhe- ja viestintäkäyttäytymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi suhtautuminen ja merkitysten antaminen, motivaatio ja arvot.

Opetusvuorovaikutusta tutkineiden Kostiaisen ja Gerlanderin (2009) mukaan opettajan vuorovaikutusorientaation kehittymiseen on tärkeä kiinnittää huomiota jo opettajankoulutuksessa. Näin myönteinen vuorovaikutusorientaatio voi kehittyä todelliseksi osaksi opettajan ammattiosaamista. Opettajankoulutuksessa pitääkin mahdollistaa vuorovaikutussuhteiden tutkiminen sekä oppimisen kohteena että osallistumalla vuorovaikutusprosesseihin. (Kostiainen ja Gerlander 2009, 7-10.) Ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuorovaikutusosaamista tarkastellaan jatkuvasti esimerkiksi oman vertaisryhmän vuorovaikutusprosessissa (Ammatillisen opettajan kehittymisohjelma 2020-2021).

Opettajalla on tärkeä rooli myös siinä, millainen vuorovaikutusorientaatio ja halu olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa opiskelijoille kehittyy. Oppimistilanteissa tätä edistää muun muassa yhteistoiminnallinen ja osallistava pedagogiikka. Opiskelijoiden osallisuuden kokemukseen ja kiinnittymiseen oppimisyhteisöihinsä vaikuttaa se, miten yhteisössä on mahdollista toimia aktiivisesti (Hein ja Kaukinen 2019). 

Merkitykselliset mikrokohtaamiset

Opettaja osoittaa arjen vuorovaikutuksessaan suhdettaan muihin. Yleisessä keskustelussa on alettu käyttää mikrokohtaamisen käsitettä tarkoittamaan lyhyitä, arkipäiväisiä kohtaamisia. Myönteiset mikrokohtaamiset voivat olla kokoaan suurempia, kun ajatellaan niiden merkitystä opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutussuhteiden ja vuorovaikutusilmapiirin näkökulmasta. Voimme osoittaa toisillemme myönteistä suhtautumista tervehtimällä, hymyllä tai katsekontaktilla. Pedagogisen vuorovaikutuksen rinnalla opiskelijan oppimistuloksia ja hyvinvointia lisää myös arkipäiväinen jutustelu opettajan kanssa.

Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeessa toisen asteen opiskelijoilta kysyttiin, millaiset asiat lisäävät heidän kokemustaan opettajalta saamastaan tuesta. Opiskelijat toivoivat kohtaamisia, jotka lavenevat pedagogisia sisältöjä kauemmaksi.

Opettaja voi pohtia omaa suhdettaan vuorovaikutukseen esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitä ajattelet vuorovaikutuksen merkityksestä omassa työssäsi?
  • Miten perustelet omaa puhe- ja viestintäkäyttäytymistäsi?
  • Mitä ajattelet omasta vuorovaikutusroolistasi suhteessa opiskelijoihin?

Seuraavassa blogissani tarkastelen sosioemotionaalisuutta opettajan vuorovaikutusosaamisessa.

Lähteet

Ammatillisen opettajakoulutuksen kehittymisohjelma 2020. Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Hein, I. ja R. Kaukinen 2019. Osallisuus oppimisessa ja opettamisessa. Teoksessa Kotila, H. (toim.) Ammatilliseksi opettajaksi, (pp. 74-80)

Kostiainen, E. & M. Gerlander 2009. Vuorovaikutus opettajaksi opiskelevien asiantuntijuudessa.

Tynjälä, P., Virtanen, A., Klemola, U., Kostiainen, E., & Rasku-Puttonen, H. (2016). Developing social competence and other generic skills in teacher education : applying the model of integrative pedagogy. European Journal of Teacher Education, 39 (3), 368-387.