Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Opettaja-alumnit ovat tärkeä opettajankoulutuksen yhteistyökumppani

Ammatillinen opettajakorkeakoulu kutsui alumnejaan koolle Haaga-Helian Tulevaisuusfoorumin 2024 yhteyteen. Tilaisuudessa pohdittiin ammatillisen koulutuksen sivistyskäsitystä ja tekoälyn hyötyjä opetuksessa.

Kirjoittajat:

Crister Nyberg

yliopettaja
Principal Lecturer
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Taina Laivola

lehtori, pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Katja Wirenius

lehtori, pedagogiikka
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 23.04.2024

Ammatillisen opettajakorkeakoulun alumnit ovat tärkeä linkki ammatillisen koulutuksen ja työelämän tarpeisiin vastaavan opettajankoulutuksen kehittämiseen sekä uusien alueellisten yhteistyömuotojen kehittämiseen.

Alumniyhteistyön merkitys

Alumnit voivat olla merkittävä voimavara opettajankoulutuksen työelämäyhteyksien syventämisessä, nykyisten opiskelijoiden motivoinnissa ja ammatti-identiteetin kehittämisessä sekä yritysten, oppilaitosten ja opettajankoulutuksen välisten osaamisverkostojen rakentamisessa.

Ammattikorkeakouluissa on havaittu alumniverkostojen merkitys, mutta alumnitoiminnan mahdollisuuksia ei ole vielä pystytty optimaalisesti hyödyntämään. Alumnien näkökulmasta alumnitoiminta mahdollistaa asiantuntijaverkostoja, yhteydenpitoa entisiin opiskelukavereihin ja sosiaalista kanssakäymistä sekä osaamisen päivittämistä. Lisäksi alumneille voi avautua mahdollisuuksia kehittää omia yrityksiään tai työpaikkojaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa. (Ovaskainen 2014.)

Korkeakoululle alumnit tarjoavat näköaloja ja linkkejä jatkuvasti muuttuvaan työelämään, mikä tuo impulsseja koulutuksen kehittämiseen (Ovaskainen 2014). Opettaja-alumneilla on uusin tieto siitä, miten saatu opettajankoulutus vastaa opettajana toimimisen arkea.

Alumnitoiminta onnistuessaan on kiinnostavaa ja innostavaa yhteistoimintaa. Sen onnistuminen edellyttää hyvää suunnittelua ja kiinnostavien sisältöjen ja aktiviteettien kehittämistä.

Sivistystä vai ammattisivistystä?

Opettajan on tärkeää aika ajoin pysähtyä miettimään, minkälaista käsitystä ihmisyydestä ja oppimisesta ollaan itseasiassa välittämässä. Opettaja-alumnien kanssa asiaa lähestyttiin pohtimalla ammatillisen koulutuksen sivistyskäsitystä.

Ammatillisen koulutuksen vahva osaamisperustaisuus ja työelämälähtöisyys ovat haastaneet pohtimaan koulutuksen suhdetta yleissivistykseen. Sivistyksellä tarkoitetaan perinteisesti tiedon arvostamista, hyvänä ihmisenä elämistä sekä menneisyyden arvostamista. Nämä tekijät muodostavat myös ammattisivistyksen keskeisen sisällön.

Ammatillisen koulutuksen yhteydessä käydään säännöllisesti keskustelua opintoihin sisältyvän yleissivistyksen määrästä ja siihen kytkeytyvistä jatko-opintovalmiuksista. Ammatillisen koulutuksen sivistyskäsityksen lähtökohtana on todellisen elämän tilanteet, jolloin tarvitaan enemmän harjaantumista uusiin ja laajempiin konteksteihin soveltamisessa. Vastaavasti lukiossa yleissivistykseksi kutsuttu sivistys liittyy yleisiin teoreettisempiin valmiuksiin, jolloin harjoitusta tarvitaan todelliseen elämään soveltamisessa. Samaa asiaa lähestytään siten eri suunnista, molempien ollessa arvokkaita.

Sivistyksen ydin nousee etiikasta ja ammattien tapauksessa erityisesti ammattietiikasta. Sekä ammattisivistyksen että yleissivistyksen tavoittelussa voi kannustimeksi ottaa Platonin näkemyksen, jonka mukaan väärin tekeminen on tiedon puutetta (Thesleff 1989). Tämä kannustaa tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen.

Korkeakoulun sivistyskäsityksen jännitteet ovat suhteessa käytäntöön ja työelämään. Wilhem von Humboldtin (1990) sivistyskäsitys painottaa yksilön ja yliopiston itsenäisyyttä ja tiedon ja oppimisen itseisarvoa. Snellmanin (1991) käsitys puolestaan velvoittaa ymmärtämään aikansa vaatimuksia ja tarttumaan ihmiskunnan suuriin kysymyksiin. Nämä kummatkin näkökulmat ovat hedelmällisiä ja hyvä pitää mielessä. Koulutuksessa välittyvä sivistys on viitekehys elinikäiselle oppimiselle. Ammatilliselle opettajalle onkin olennaista oman toiminnan jatkuva reflektointi siitä, minkälaista sivistyskäsitystä ja hyvän elämän eväitä välittää työssään.

Tekoälystä hyötyä opetukseen

Tekoälyn kehittymisen muutosaalto on hyökynyt vauhdilla koulutukseen ja sen ytimessä olevaan osaamisen hankkimiseen ja osaamisen osoittamiseen käytäntöineen. Alumni-illassa tavoitteena oli sytyttää innostusta, kasvattaa osaamista ja lisätä rohkeutta lähteä kokeilemaan saatavilla olevia tekoälyohjelmistoja.

Opettajan oman aktiivisuuden ja osaamisen kautta välittyy tekoälyosaaminen opiskelijoille. Opettajan työtä on ottaa uusi disruptiivinen teknologia haltuun.

Alumni-illassa hyödynsimme AiDriver-hankkeessa kertynyttä osaamista. Hankkeessa päivitetään kaikille avointa sivustoa, jonka sisällöillä niin iltaan osallistuneet kuin muutkin voivat lisätä osaamistaan tekoälyn suhteen. Tekoäly haastaa koulutusalaa uudistumaan ja uudistamaan käytänteitään. Aihe askarruttaa koulutusalan toimijoita ja herättää kysymyksiä. Keskusteluja käytiin vilkkaasti myös alumniemme kohtaamisessa.

Lähteet

Humboldt, W. von. 1990[1809/10]. Berliinin ylempien tieteellisten laitosten sisäisestä ja ulkoisesta organisaatiosta [Über die innere und äusere Organization der höheren wissenschaflichen Anstalten in Berlin]. Teoksessa Kantasalmi, K. (toim.) Yliopiston ajatusta etsimässä. Helsinki: Gaudeamus, 56–69.

Ovaskainen, M. 2014. Osaamista edistävän alumnitoiminnan kehittäminen. Teoksessa Blom, S. & Lepänjuuri, A. & Niskanen, A. & Nurminen, R. (2014). Opintopisteistä osaamiseen: Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Snellman, J.V. 1991[1846]. Sivistys ja yhteishenki. Teoksessa Valistus, sivistys, kasvatus. Vapaan sivistystyön XXXII vuosikirja, Jyväskylä: Gummerus, 73–82.

Thesleff H. 1989. Platon. Helsinki. Otava.

Kuva: Shutterstock