Opinnäytetöiden ohjaaminen on ollut minulle merkityksellistä ja mieluisaa työtä koko opettajan ja ohjaajan urani aikana. Nyt ohjausvuosia on kertynyt jo pitkälti toistakymmentä.

Uutena ohjaajana minulla oli onni saada vertaistukea ja mentorointia kokeneilta ohjaajilta. Siitä olen todella kiitollinen. Vuosien varrella olen myös saanut tehdä yhteistyötä upeiden ohjaajien kanssa, joilta olen oppinut todella paljon.

Konkariohjaajille seuraavat vinkit ovat ehkä jo tuttuja, mutta niistä voi olla hyötyä ohjausuransa alussa oleville uusille ohjaajille.

1 Tue ja ohjeista alkuvaiheessa

Opinnäytetyön aloitusvaihe koetaan usein prosessin haastavimmaksi. Oikean aiheen valinta ja aiheen rajaaminen on monella vaikeaa. Ohjauksessa tulisi varmistaa, että opiskelijan aihe on ajankohtainen ja työelämälähtöinen. Aiheen tulisi antaa opiskelijalle myös valmiuksia työelämään.

Mielestäni kuitenkin tärkeintä on varmistaa, että opiskelija on itse kiinnostunut aiheesta. Se parantaa motivaatiota ja tuo mielekkyyttä prosessiin. Aiheen ei myöskään kannata olla liian laaja. Juha Hakala on todennut, että hyvä opinnäytetyö on mieluummin kapea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen (Hakala 2004). Mitä kauemmin oikean aiheen löytäminen ja prosessin aloittaminen kestää, sitä ahdistavammaksi prosessi voi muuttua.

Tärkeää alkuvaiheessa on myös alkuohjeiden antaminen. Opiskelija tarvitsee tietoa esim. siitä, miten tehdään loogisesti etenevää kehittämistehtävää tai tutkimusta ja miten kirjoitetaan luettava raportti. Alkuvaiheen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Silloin luodaan luottamuksellinen suhde ohjattavan ja ohjaajan välillä.

2 Aikatauluta projekti

Ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että opiskelija aikatauluttaa opinnäytetyöprojektin ja että aikataulutus on järkevä ja realistinen. Hyväksi käytännöksi olen todennut selkeiden palautuspäivämäärien asettamisen opinnäytetyösuunnitelman, väliversion ja käsikirjoituksen palauttamiselle.

Näin varmistetaan, että opiskelijalla on seuraava tähtäin tiedossa. Tästä huolimatta opiskelijat eivät aina palauta työpapereita ajallaan. Silloin kannattaa heti reagoida ja pyytää tilannekatsausta. Tärkeää on, että yhteys opiskelijaan säilyy.

3 Anna palautetta nopeasti ja muista positiivinen palaute

Kun opiskelija pyytää palautetta, olisi hyvä reagoida mahdollisimman nopeasti. Asia on silloin tärkeä ja ajankohtainen opiskelijalle, ja silloin hän on myös motivoitunut viemään projektia eteenpäin.

Jos palautetta ei pysty nopeasti antamaan, niin on kuitenkin tärkeä viestiä, milloin palautetta saa. Opiskelijalle on tärkeä juuri hänen opinnäytetyönsä tässä ja nyt – siihen on hyvä tarttua. Olen huomannut, että rohkaiseva ja positiivinen palaute motivoi opiskelijaa ja tukee opiskelijan itsetuntoa. Palautteen tulee silti olla aitoa, rehellistä ja ohjaavaa.

Itse käytän palautteen annossa paljon kysymyksiä sen sijaan että esittäisin heti ratkaisun. Opiskelijat ovat erilaisia ja suhtautuvat palautteeseen eri tavoin. Siksi on tärkeää aistia ohjaustilanteen ilmapiiri.

4 Ohjaa tiedon lähteille

Ohjaajan ei tarvitse antaa valmiita vastauksia vaan ohjata opiskelija oikean tiedon lähteille. Opiskelijoilla voi olla virheellinen mielikuva siitä, mitä ohjaus tarkoittaa. Siksi on tärkeää prosessin alussa käydä läpi ohjaajan sekä opiskelijan tehtävät ja vastuut.

Yllättävän moni opiskelija ei osaa käyttää kirjaston palveluja täysipainoisesti. Opiskelijalle kannattaa konkreettisesti esitellä, mitä ohjeistuksia kirjaston nettisivuilla on ja mitä koulutuksia ja ohjausta kirjasto tarjoaa opinnäytetyöntekijälle. Ohjaustapaamisessa voi myös näyttää, miten aineistonhakuja tehdään. Kannattaa vinkata, että sopivia lähteitä voi löytyä myös aiheen kirjojen ja opinnäytetöiden lähdeluetteloista.

5 Kohtaa opiskelijan tunteet

Usein ajatellaan, että opinnäytetyön ohjauksessa olisi tärkeintä keskittyä sisältöasioihin. Yhtä tärkeää on mielestäni ohjaajan tunnetaidot. Ohjaajan tulisi kohdata opiskelija yksilönä ja huomioida opiskelijan tunteet.

Opinnäytetyöhön liittyy usein negatiivisia tunteita. Niitä tulisi ymmärtää ja niihin tulisi löytää yhdessä helpotusta. Erityisesti koronan aikana opiskelijat ovat kaivanneet tukea tunnepuolen asioihin.

Lopuksi

Koronalla on ollut vaikutusta opinnäytetöiden tekemiseen ja ohjaamiseen. Opiskelijoiden sosiaaliset kontaktit ja vertaistuki ovat vähentyneet, jolloin ohjaajan rooli on korostunut erityisesti prosessinohjauksen osalta.

Ohjauksessa on pitänyt ottaa huomioon opiskelija tunteineen. Tukea on tarvittu erityisesti ajan- ja projektinhallinnassa. Opinnäytetyön kesken jääminen on usein syynä siihen, että valmistuminen viivästyy. Siksi on tärkeää, että opinnäytetyön ohjaamisessa sovelletaan hyviä käytäntöjä.

Kollegiaalinen tuki on mielestäni todella tärkeää erityisesti ohjaajauran alussa. Siksi halusin jakaa kokemuksiani ohjauskäytänteistä, jotka olen kokenut toimiviksi ja edesauttavan työn valmiiksi saamista. Jaetaan kokemuksia ja tuetaan toisiamme ohjaustyössä!