Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Onko työelämässä tarvetta voimavara- ja vahvuusnäkökulmalle?

Onko työelämässä tilaa muille kuin supertyypeille? Onko työelämässä tilaa suorituskykymme vaihtelulle erilaisissa elämäntilanteissa ja vastoinkäymisten kohdatessa?

Julkaistu : 01.12.2020

Vahvuuksiin ja voimaantumiseen keskittyminen on saavuttanut työelämässä arvostusta ja näkyvyyttä viime vuosina, ja sen vaikutuksena onkin syntynyt näkökulmia, jotka poikkeavat pitkään vallalla olevasta ongelmalähtöisestä lähestymistavasta. Vahvuuksiin keskittyminen ja voimaantuminen muodostavat yhdessä uudenlaisen, positiivisen ja optimistisen tavan tarkastella työelämää, työolosuhteita, työympäristöjä sekä työelämän monimuotoisuuteen liittyviä haasteita.

ESR-rahoitteisessa MALVA-hankkeessa edistetään maahanmuuttajataustaisten työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittymistä Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Hankkeessa etsitään parhaillaan keinoja tuoda maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osaamista esille siten, että pystytään paremmin vähentämään työllistymisen esteitä. Hankkeessa toimitaan työyhteisöjen tukena ja autetaan kehittämään yrityksiin kieli- ja kulttuuritietoista voimavaralähtöistä ohjausta.

MALVA-hankkeen toimijat jalkautuvat yrityksiin

MALVA-hankkeen toimijat jalkautuvat yrityksiin. Työyhteisöjä tuetaan aidoissa tilanteissa uuden työntekijän perehdytyksessä. Hanketoiminnan myötä on järjestetty erilaisia valmennuksia esimerkiksi voimavaralähtöisyyteen, kieli- ja kulttuuritietoisuuteen, kielelliseen ja ohjaukselliseen tukemiseen. Tavoitteena on vähentää työyhteisöjen kuormitusta osaamista vahvistamalla. Yrityksiä autetaan kehittämään jo olemassa olevia perehdytysmateriaaleja selkeäkielisemmiksi tai kehittämään kokonaan uusia välineitä (esim. botit ja mobiiliohjauksen välineet). Lisäksi yrityksiä neuvotaan byrokratiaviidakossa esimerkiksi palkkatukeen ja työkokeiluihin liittyvissä kysymyksissä.

MALVA-hankkeen kieli- ja kulttuuritietoisessa voimavaralähtöisessä ohjauksessa lähtökohtana on Saleebeyn ja Seligmanin vahvuusnäkökulma. Omien voimavarojen tunnistamisen kautta maahanmuuttajataustainen työllistyjä pääsee kohti omia tavoitteitaan ja toivottua muutosta. Tällaisia voimavaroja voivat olla tahto selviytyä haastavista tilanteista ja omat aikaisemmat elämän kokemukset.

Löytöretkellä itsetuntemukseen, itseluottamukseen ja toiveikkuuteen

Omien voimavarojen hyödyntämisessä itsetuntemus on tärkeässä roolissa. Voimavarat ilmenevät ja näkyvät eri ihmisillä eri tavoin. Ne voivat näkyä fyysisinä ja henkisinä ominaisuuksina, kuten positiivisuutena, jaksamisena, vahvuutena ja tunteena omasta sisäisestä voimasta: mahdollisuutena toimia ja päättää omista asioistaan. Voimavarat voivat olla myös erilaisia taitoja, kykyä ilmaista tunteita, sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä.
Vahvuusnäkökulman mukaan omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, koska sillä on yhteys positiivisiin tulevaisuuden odotuksiin. Positiiviset tulevaisuudenodotukset kasvattavat itsearvostusta, mikä lisää ihmisen hyvinvointia elämän eri osa-alueilla. Lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisella yksilöllä on jo näkyvissä olevaa osaamista, osaamisalueita, kykyjä ja taitoja tai vielä piilossa ja kehittymässä olevaa potentiaalia sekä taipumuksia.

Keskittyminen vahvuuksiin ja osaamiseen on tärkeää. Kun ihminen tiedostaa omat vahvuutensa ja pystyy hyödyntämään niitä, hänen itsearvostuksensa ja itseluottamuksensa vahvistuvat. Itseluottamus on voimavara, joka useiden tutkimusten perusteella vaikuttaa ehkä eniten ihmisen suoriutumiseen ja toimintakykyyn. Jokainen ihminen on jossain asiassa osaava ja moni jopa lahjakas. Innostunut ihminen, joka on löytänyt elämäntehtävänsä ja saa toteuttaa sitä työssään, pystyy moninkertaisiin suorituksiin. Yksilön näkökulmasta katsottuna on kyse ihmisarvosta, kasvusta ja itsensä toteuttamisesta. Työnantajan näkökulmasta taas on kyse innovatiivisuudesta, tuottavuudesta ja kannattavuudesta.

Kun ihminen ymmärtää itseään ja tuntee omat voimavaransa sekä rajansa, lisääntyy myös oman elämän ymmärrettävyys. Syntyy realistinen käsitys itsestä ja omista voimavaroista toiminnan ja siitä saadun palautteen pohjalta. Silloin pystyy hyödyntämään niitä voimavaroja, jotka auttavat selviytymään erilaisista tilanteista elämässä. Tämä herättää myös toiveikkuutta.

Lopuksi

Voidaksemme voimaantua tarvitsemme työympäristön, joka tarjoaa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Työntekijän pitää olla tietoinen eri vaihtoehdoista ja meillä kaikilla pitää olla mahdollisuus toimia. Lisäksi resurssit sekä kyky toimia omien valintojen mukaisesti ovat merkityksellisiä. Voimaantumisesta muodostuu uudistava ilmiö, kun se rakentuu dialogisuuden ja toiminnan kautta. Näiden kysymysten äärellä yhteistyö ja ammatillinen vuorovaikutus työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa on erilaisia näkökulmia avartavaa ja monella tapaa antoisaa – myös MALVA-hankkeessa.

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu on rakentamassa voimavaralähtöistä työpaikkaohjauksen ja työhönvalmennuksen mallia.

ESR:n rahoittaman MALVA-hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset työttömät alle 30-vuotiaat nuoret ja yli 54-vuotiaat aikuiset, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseensä. Toisena kohderyhmänä ovat yritykset, työyhteisöt ja organisaatiot, joilla on valmius tarjota työpaikkoja maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille, sekä niiden työpaikkaohjaajat, joiden työtä ja työssä jaksamista hankkeessa luoduilla käytänteillä pyritään helpottamaan.

Lähteet

  • Saleebey, D. (2013). The strengths perspective in social work practise. Kuudes painos. Boston: Pearson.
  • Seligman, M. (2008). Aito onnellisuus. Helsinki: Art House
  • Lahti, L. (2014). Monikulttuurinen työelämä. Hyväksi ihmiselle, hyväksi bisnekselle. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
  • Laitinen, R. (2015). ”Olla oma itse ja mennä vaan”- Työelämään Osaavat naiset -projektin kautta. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
  • Manka, M-L., Larjovuori, R-L. & Heikkilä-Tammi, K. (2014). Voimavarat käyttöön – miten kehittää psykologista pääomaa? Tampere: Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.
  • Tiainen, R. (2014). Työssä jatkaminen – tukea ratkaisukeskeisesti. Helsinki: Kuntoutussäätiö.