Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Onko motivaatiolla merkitystä?

”Mitä on motivaatio? Voiko sitä syödä?” Näin eräs ammattikorkeakoulun opiskelija vastasi etäopetukseen liittyvään kyselyyn. Hyvä kysymys, johon me kaikki varmasti etsimme vastausta elämämme eri vaiheissa. Motivaatiolla on merkitystä meille kaikille!

Kirjoittajat:

Julkaistu : 16.12.2020

Motivaatio on pitkäkestoista kiinnostusta ja innostusta asettamiamme tavoitteita ja suunnitelmia kohtaan. Tavoitteet ja suunnitelmat voivat liittyä kaikkiin asioihin elämässämme, muun muassa vapaa-aikaan, perheeseen, ystäviin, harrastuksiin sekä työhön ja oppimiseen. Motivaatio luo merkityksen tunteen. Ja kokemamme merkitys vaikuttaa puolestaan motivaatioomme.

Oppimiseen liittyvästä motivaatiosta opettajat ovat kiinnostuneet aina. Mikä saa opiskelijat osallistumaan aktiivisesti, oppimaan ja saavuttamaan tavoitteita? Aivotutkija Minna Huotilainen on tutkinut paljon oppimista. Hänen mukaansa oppimisesta saatu palkkio on tärkeää motivaation kannalta. Palkkio on ponnistelujen jälkeen tavoitteiden saavuttaminen ja oppiminen sekä siitä saavutettu hyvän mielen kokemus, joka on merkityksellinen ihmiselle.

Haaga-Helian opiskelijat vastasivat viime kevään aikana kyselyyn, jossa tiedusteltiin heidän kokemuksiaan etäopetuksesta. Vastanneista puolet koki, että etäopetus on heikentänyt heidän motivaatiotaan. Osaksi syynä on se, että siirryimme yhdessä yössä etäopetukseen ja opetuksen muuttamiseen lähiopetuksen rakenteesta ja menetelmistä ei jäänyt aikaa. Osaksi tilanteeseen vaikutti arkemme perusrakenteiden muuttuminen: kouluun ei kokoonnuttu oppimaan vaan opetus siirtyi verkkoon. Poikkeustilanne aiheutti myös sen, että sosiaalisia kontaktejamme rajoitettiin lähes minimiin, arjen rutiinit ja aikataulut muuttuivat täysin meillä kaikilla.

Nyt syksyllä tehtyjen haastattelujen perusteella etäopetus on kehittynyt paljon. Opettajat ovat muokanneet ja monipuolistaneet verkossa tapahtuvaa opetusta ja toisaalta opiskelijat ovat tottuneempia opiskelijoita verkossa.

Opiskelijamme ovat moninainen joukko ihmisiä, joilla on omat kykynsä, taitonsa ja tavoitteensa suhteessa opintoihin ja sen jälkeen siirtymisessä työelämään. Kyselyssä ja haastatteluissa onkin tullut ilmi, että opiskelijoille on tärkeää, että heidät huomataan yksilöinä. Opiskelijoiden mielestä lyhytkin aika riittää ja se, että opettaja kysyy mitä sinulle kuuluu ja miten opintosi etenevät. He kaipaavat siis aitoa kohtaamista ja vuorovaikutusta opettajan kanssa, olipa se sitten verkossa tai lähitapaamisessa. Aito kohtaaminen luo heidän mielestään vaikutelman henkilökohtaisuudesta ja vaikuttaa mielikuvaan opetuksen laadusta.

Myös opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Opiskelijat kokivat sen vaikuttavan osaltaan kokemaansa motivaatioon. Vertaiskeskustelut, yhdessä tekeminen, samassa tilanteessa oleminen ja kokemusten jakaminen vaikuttavat kokemukseen opinnoista, itsestä ja vaikuttaa itsetuntemukseen. Itsetuntemuksen vahvistamista tarvitaan, jotta opimme tuntemaan itsemme ihmisenä, sillä olemme toistemme identiteettien peilejä. Kun opiskelija heijastaa kokemuksia ja elämyksiä opiskelusta toiseen ihmiseen, se vaikuttaa identiteettiin ja osaamisidentiteetin muodostumiseen ammatillisessa koulutuksessa.

Ryhmätehtävät tukevat tätä tavoitetta omalta osaltaan. Keväällä etäopetuksen aikaan opiskelijat kokivat haasteena erityisesti ryhmätöiden tekemisen. Heidän mielestään verkossa oli vaikeampi koota ryhmää, aloittaa ryhmätöitä, tutustua ryhmän jäseniin, tehdä yhteistä tavoitetta työskentelylle ja jakaa vastuita. Opiskelijat kokivat, etteivät tulleet kohdatuksi verkossa, eikä heidän osaamistaan päästy hyödyntämään.

Parhaimmillaan ryhmän työskentelyyn osallistuminen ja oppiminen yhdessä muiden kanssa mahdollistavat flow-kokemuksen, joka on yksi merkityksen kokemuksen peruspilareista ja vaikuttaa opiskeluun. Se synnyttää yhtäläisen osallistumisen tunteen, jossa ryhmän jäsenet tuntevat toisensa ja tulevat tutuiksi, luottavat toisiinsa, kommunikointi tiivistyy ja syntyy hallinnan ja onnistumisen tunne koko ryhmässä. Flow-kokemus saa aikaan myös enemmän sitoutumista elämään, ihminen nauttii tekemisestään ja se vahvistaa itsetuntoa ja osaamisen tunnetta.

Flow-kokemus vaikuttaa myös merkityksen tunteeseen. Merkityksen kokemus vaikuttaa puolestaan muun muassa unelmiimme, päivittäiseen toimintaamme, valintoihimme, terveyteemme ja motivaatioomme. Motivaatiolla on merkitystä ja siihen voidaan vaikuttaa opintojen aikana yhdessä monella tavalla.

Opetuksen ja oppimisen suunnittelulla ja toteutuksella on entistä tärkeämpi rooli, kun olemme hybridimallissa ja mietimme, millaisia oppimistehtäviä tarvitaan ja millaisella motivaatiolla opiskelijat tekevät niitä ja mitä he oppivat saavuttaakseen ammatillisen osaamisensa.

Haaga-Heliassa toteutettiin toukokuussa 2020 tutkinto-opiskelijoille kysely etäopiskelusta, -opetuksesta ja -ohjauksesta. Tuloksena saatiin lähes 900 amk-opiskelijan kokemuksia kevään poikkeustilanteesta. Yhdessä yössä etäopetukseen -blogeissa ja -podcasteissa tuomme esille sekä opiskelijoiden että opettajien kokemuksia.

Lähteet:

  • Haaga-Helian opiskelijoille tekemä etäopetuksen kysely keväällä 2020.
  • Huotilainen, M. (2019). Näin aivot oppivat. PS-kustannus.
  • Martela, F. (2015). Valonöörit: Sisäisen motivaation käsikirja. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.
  • Sawyer, K. (2007). Group genius: The creative power of collaboration. New York, NY: Basic Books.