Ohjaus- ja opetusalan ammattilaisia koulutettaessa Haaga-Heliassa ollaan jatkuvasti tekemisisissä opetussuunnitelmien kanssa. Opettajiksi opiskelevat tarkastelevat esimerkiksi harjoitteluissa omaa toimintaansa opintosuunnitelmien kautta. Jokaisen opettajan – ja opinto-ohjaajan – olisikin hyvä jo koulutuksen aikana perehtyä opetussuunnitelmiin myös tutkimuksellisessa valossa.

Opetussuunnitelmia on tutkittava kriittisesti mutta rakentavasti

Monen työnkuvat tulevat koulutuksen jälkeen pitämään sisällään tiivistä työskentelyä paikallisten opetussuunnitelmien kanssa, ja opetusalan ammattilaiset pystyvät vaikuttamaan monissa yhteyksissä myös valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmatutkimukseen perehtyminen antaa opiskelijoille välineitä tarkastella opetussuunnitelmia kriittisesti mutta rakentavasti.

Oppivelvollisten opintoja määrittelevät opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmat. Korkeakoulut taas laativat opetussuunnitelmansa itse ollen samalla yhteistyössä työelämän ja työelämäkumppaneiden kanssa. Myös opiskelijapalaute ohjaa kehittämistä, samoin kuin ajankohtainen tutkimus. (Mahlamäki-Kultanen, Happo & Perunka 2019.) Näitä korkeakoulujen opetussuunnitelmia olisikin syytä pitää samalla tavalla kokonaisen ammattikunnan ja ammattialan tulevaisuuden jäsentäjinä kuin opetushallituksen laatimia opetussuunnitelmia.

Opetussuunnitelmia laadittaessa korkeakouluissa olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat ja mitkä tahot vaikuttavat suunnitelmien sisältöihin, painotuksiin ja toteutusehdotuksiin. Millä tavoin kansainväliset ja pohjoismaiset järjestöt, järjestäytynyt työelämä ja poliittiset toimijat vaikuttavat opetussuunnitelmien syntyyn? Millä tavalla kuulemme ja kuuntelemme tutkijoita opetussuunnitelmien laatimisen yhteydessä? Miten pidetään huolta siitä, että erilaiset perusarvot, kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät opetussuunnitelmissa kyllin selkeästi?

Opetussuunnitelmat aavistelevat tulevaisuutta

Viime kädessä opetussuunnitelmissa on kyse ylisukupolvisesta vuoropuhelusta. Tämän hetken suunnitelmissa mietitään – jo osin vanhentuneilla tiedoilla – tulevien vuosikymmenten tai vuosisadan vaihteen aikaan vaikuttavia asioita. Onhan täysin mahdollista, että nyt varhaiskasvatuksen aloittavat osallistuvat keväällä 2103 ikääntyvien yliopiston ”Näin pelastimme maapallon” -kursseille.

Opetussuunnitelmien arvopohjaa, sisältöjä, rakennetta ja yleiskuvaa tarkasteltaessa korkeakouluissa kannattaa huomioida omien toimintakenttien ulkopuolella olevia hyviä käytänteitä. Korkeakouluissa opetus- ja ohjausalan ammattilaisiksi opiskelevien on syytä pysähtyä tarkastelemaan opetussuunnitelmia opetussuunnitelmatutkimusten mahdollistamassa, kriittisessä ja toisaalta kehittävässä valossa. Osaamisperusteisten lähtökohtien rinnalla on olennaista pohtia myös opetussuunnitelmien sivistyksellistä ulottuvuutta.