Opettajaksi opiskelevan pedagoginen ajattelu kiteytyy siinä, miten hän perustelee opetuksen ja ohjauksen ratkaisujaan. Ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuluvassa opetus- ja ohjaustoiminnan harjoittelussa (15 op) on merkittävää, miten opettajankouluttajan tarjoama ohjaus rakentuu. Yksi monista ohjauksen kysymyksistä on, miten ohjata jotain mitä ei voi nähdä. Tarvitaan tarkkaa havainnointia ja jaettua reflektiota.

Havainnointia ja opetus- ja ohjaustoiminnan dokumentointia

Opetus- ja ohjaustoiminnan harjoittelussa opettajaksi opiskeleva on suunnitellut päivän kulkua ja johdattaa ryhmää ammattitaidon saloihin samalla. Opettajankoulutuksen ohjaaja seuraa. Kun ryhmä on lähtenyt kotiin, istutaan alas ja kerraten päivän kulkua. Opettajankoulutuksen ohjaaja on opetus- ja ohjaustoiminnan aikana kirjannut ylös tapahtumia monen sivun verran. Käsin kirjoitetut A4-laput ovat opettajaopiskelijan ja ohjaajan tukena, kun yhdessä palataan päivän erityisiin hetkiin.

Stimulated recall -menetelmän on nähty toimivan hyvin opettajan interaktiivisen ajattelun ja toiminnan tutkimisen menetelmänä (Patrikainen & Toom 2004). Menetelmässä videointi on hyvä tapa tallentaa opetus- ja ohjaustoimintaa, kun halutaan palata opetus- ja ohjaustuokion eri tilanteisiin jälkeen päin (Vesterinen, Toom & Krokfors 2014). Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnoissa harjoittelu kuitenkin on tapahtumana suhteellisen herkkä luonteeltaan, eikä videointia ole helppo järjestää tilankäytön tai kuvauslupien kannaltakaan.

Dokumentointia voi tehdä kuitenkin ohjaajan kirjausten kauttakin. Ohjaaja ei kirjauksillaan pyri selittämään tai avaamaan tilanteita sen enempää, vaan kirjausten ainoa tarkoitus on jälkeen päin tarjota opettajaopiskelijalle mahdollisuus palata tiettyihin hetkiin hänen vetämässään opetus- ja ohjaustoiminnassa.

Reflektoinnin taitoa tarvitaan

Mitä ajatuksia sinulla oli tuossa kohtaa, kysyy opettajankoulutuksen ohjaaja. Opettajaksi opiskeleva kuvailee, miten hän havaitsi tilanteeseen vaikuttavia yllättäviä asioita ja miten koki tärkeäksi saavuttaa kuitenkin päivän tavoite – vaikka sitten muuttamalla alkuperäistä suunnitelmaansa.

Se, miten opettajaopiskelija onnistuu muotoilemaan oppimisen mahdollisuuksia omille opiskelijoilleen, kehittyy hyvän suunnittelun ja oman toiminnan reflektion kautta. Reflektio vaatii ponnisteluja, ja opettajaopiskelijalle reflektiotaidossa kehittyminen on olennaista. Reflektiossa korostuu se, mitä ovat opettajaopiskelijan uskomukset ja olettamukset ja miten ne kytkeytyvät tarkastelussa oleviin tapahtumiin. Kyse on oman itsen ymmärtämiseen kohdistuvasta ajattelusta.

Pedagoginen ajattelu kehittyy

Palatessaan erääseen päivän hetkeen opettajaopiskelija muistaa opinnoistaan oman käyttöteoriansa, joka on jokaisella ammatillisella opettajalla mukana suuntaamassa omaa ohjaus- ja opetustoimintaa. Hän on työstänyt sitä aiemmalla opintojaksolla ennen harjoitteluaan. Opettajaopiskelija löytää vielä uuden tavan miettiä tilannetta ja omia valintojaan. Koska opetus ja ohjaus ovat monimutkaisia prosesseja, opettajankoulutuksen ohjaajan kanssa yhdessä todetaan, että oman toiminnan perustelujen monipuolisuus on hyväksi.

Ammatillisessa opettajankoulutuksessa osaamiskriteerinä on muun muassa Muotoilen mahdollisuuksia opiskelijoideni yksilölliselle ja yhteisölliselle oppimiselle opiskelijoiden, kollegojen ja työelämän kanssa (Ammatillisen opettajan kehittymisohjelma 2024–2025). Opettajaopiskelijan kanssa tämän tavoitteen äärellä ollaan opettajaopinnoissa monessa kohtaa.

Kun halutaan edistää opettajaopiskelijan kehittymistä, yksi keskeinen tavoite onkin pedagogisen ajattelun kehittyminen (Vesterinen, Toom & Krokfors 2014). Tällöin opettajaopiskelija kykenee tarkastelemaan omaa toimintaansa ja tekemiään ratkaisuja. Perustelut voivat olla tilannekohtaisesti ympäröivissä asioissa – toisaalta hyviä perusteluja rakentuu myös opettajaopiskelijan oman arvopohjan kautta. Tämän lisäksi hän oppii hyödyntämään opinnoissaan työstämiään teoreettisia aineksia, ja ne tukevat hänen pedagogista ajatteluaan.

Kuva: Haaga-Helia