Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun pedagogisessa oivallustyöpajassa 2020 oli tavoitteena, että taidepedagogiopiskelijat pohtivat rooliaan opettajana, vahvistavat opettajaidentiteettiään, kehittyvät, verkostoituvat ja jakavat pedagogista asiantuntijuutta. Opiskelijat ovat työstäneet vertaisryhmissä opetusmateriaalipaketteja ja blogeja.  

Kolmannen vuoden opintoihimme kuului yleispedagogisia opintoja Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Kevään 2020 pedagogiseen oivallustyöpajaan valitsimme kehittämiskohteeksi opetusmateriaalipaketin.  Lähdimme yhdessä miettimään, mitä itse työssä kaipaisimme. Päädyimme siihen, että olisi hyvä olla olemassa opetusmateriaalipaketti – helppo ja pedagogisesti taloudellinen vaihtoehto sijaisuuksiin ja uusiin opetustilanteisiin.

Ryhmämme jäsenet opettavat sekä ryhmiä että yksilöoppilaita,ja halusimme tehdä tuntisuunnitelman, jota voi soveltaa kaikkiin opetustilanteisiin. Pohdimme paljon etenkin ensimmäistä tuntia uuden oppilaan tai oppilaiden kanssa – etenkin sitä, minkälainen tilanne tunti on oppilaan näkökulmasta. Halusimme saada aikaan harjoituksia, jotka rikkovat jännitteitä opettajan ja oppilaan asetelmassa. Tuntisuunnitelma sopii kuitenkin sovellettavaksi myös tuttujen oppilaiden kanssa. Tarkoituksena on luoda rentoa ja tasavertaista ilmapiiriä.

Lähdimme liikkeelle 45 minuutin oppitunnista, mutta materiaali on sovellettavissa myös muun mittaisiin tunteihin. Kävimme läpi paljon erilaisia harjoituksia ja pelejä, joita olimme itse eri tilanteissa oppineet. Valitsimme niistä sellaiset, joiden koimme olevan toimivia sekä ryhmä- että yksilöopetuksessa ja lähdimme varioimaan niitä.

Tuntisuunnitelma koostuu neljästä harjoituksesta: ryhmäytymisnimileikistä, äänimaisemasta, ristinolla-musiikkipelistä ja loppurentoutuksesta. Harjoitukset ja niiden herättämät pedagogiset ajatukset on kuvattu lyhyesti alla.

• Ryhmäytymisnimileikki. Ideana on tutustua ja saada jännitteitä purettua ryhmässä tai yksilön kanssa niin, että ei ole painetta muistaa nimiä.  

Pedagogiset ajatukset: Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman rento tunnelma ja hyvä olo aloittaa yhdessä tekeminen. Tavoite on kohdata jokainen ja tutustua. Oman nimen sanominen perussykkeeseen tuo rytmin tunnun. Mahdollinen laulu kehittää luovaa ajattelua.

• Äänimaisema kehorytmien ja äänen avulla. Mennään piiriin ja opettaja näyttää taputuksia, kehorytmejä ja ääniä, joita ryhmäläiset tai yksilöoppilas voivat toistaa perässä ilman sanallista viestintää.

Pedagogiset ajatukset: Harjoitteet tukevat oppilaan luovuutta, improvisaatiokykyä ja kehonhallintaa sensitiivisesti. Erityisesti ideana on, että opettaja näyttää esimerkkejä improvisoinnille, joita oppilas voi halutessaan hyödyntää tehtävän toisessa vaiheessa. Perheryhmissä nousee yhdeksi suureksi tavoitteeksi myös aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen.

• Ristinolla-musiikkipeli. Harjoitus aloitetaan jakautumalla pareihin. Parit saavat paperia ja kynät ja piirtävät pelin pohjaksi muutamia ristinollaruudukoita. Peli alkaa niin, että kaikki parit pelaavat samassa sykkeessä ristinollaa. Opettaja ja oppilaat lausuvat rytmin tukena risti- ja nolla-sanoja. Opettaja voi lisäksi soittaa joko jollain soittimella tai kehorytmeillä tasaista sykettä. Tempo voi ensin olla hidas, mutta pikkuhiljaa sitä voi kiihdyttää. Peli etenee tästä erilaisilla variaatioilla.

Pedagogiset tavoitteet: Ristinolla-musiikkipelissä harjoitellaan yhteisessä sykkeessä pysymistä, tarkkaavaisuutta ja kehonhallintaa. Pelin edetessä päästään harjoittelemaan myös yhteislaulua stemmoissa. Harjoituksessa keskitytään myös kuuntelemaan tarkasti yhteistä harmoniaa. Oppilaan luovuutta tuetaan taideintegraatiolla ja hahmotetaan musiikkia myös visuaalisin elementein.

• Rentoutus. Selkään tai taikataululle piirtäminen ja rentouttava musiikki. Ideana rentoutua ilman omaa puhetta/laulua, rauhallisen kosketuksen, piirtämisen ja rentoutumista edesauttavan musiikin siivittämänä.

Pedagogiset ajatukset: Turvallisen kosketuksen rauhoittavasta ja mielihyvää lisäävästä voimasta on paljon tutkimusnäyttöä. Tässä tehtävässä harjoitellaan hieman sovelluksesta riippuen aktiivista kuuntelua, keskittymistä ja maadoittumista. Tällä kosketusta ja taideintegraatiota yhdistävällä harjoituksella on myös ryhmäyttämisen, sosiaalisten suhteiden tukemisen, turvallisen ilmapiirin luomisen ja luottamuksen kannalta tärkeä tehtävä. Tehtävässä vuorovaikutus tapahtuu ensisijaisesti kosketuksen, ei niinkään eleiden tai puheen kautta. Se mahdollistaa sellaisten ryhmänjäsenten välistä suhteiden muodostamista, joita muuten voisi olla opettajan haastavaa edesauttaa.

Vertaisryhmämme työskentely sujui hyvin olosuhteisiin nähden. Työtämme helpotti se, että ryhmässämme oli jo todella paljon kokemusta erilaisista opetustilanteista. Pystyimme siis jo ensimmäisillä lähiopetustunneilla käyttämään aikamme tehokkaasti.

Koronatilanteesta johtuen emme voineet kuvata yhdessä videoita niin kuin olimme suunnitelleet, joten päädyimme tekemään materiaalipaketin tekstimuodossa pdf-tiedostoksi. Kävimme aluksi Zoomin kautta rungon läpi, jonka jälkeen jaoimme kaikille omat työstettävät osa-alueet. Käytimme osioiden tarkentamiseen omilla tahoillamme puolisen tuntia, jonka jälkeen vielä viilasimme yhdessä materiaalipaketin valmiiksi. 

Toisen ja kolmannen tapaamisen välissä yksi meistä kokeili jo tuntisuunnitelmasta ristinolla-musiikkipeliä yhdelle ryhmälleen ja koki sen erittäin toimivaksi. Tästä projektista oli siis meille hyötyä.

Aiomme hyödyntää oppimateriaalipakettia omassa työssämme. Vaikka teimme paketin omien tarpeidemme mukaan, toivomme, että se olisi avuksi myös muille pedagogeille yllättävissä ja uusissa työtilanteissa!

Tämä blogikirjoitus kuuluu taidepedagogiopiskelijoiden kirjoittamien Soiva ja luova opettajuus -tekstien sarjaan. Opiskelijat suorittavat Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osan tutkintoonsa kuuluvista opettajan pedagogista opinnoista.