Vierailimme NHL Stenden -ammattikorkeakoulussa oppiaksemme partnerikorkeakoulun parhaista käytännöistä ja jäsentääksemme niiden antia muun muassa pedagogisiin prosesseihin Haaga-Heliassa.

Vierailun aikana tutustuimme muotoilulähtöiseen koulutukseen (Design-Based Education, DBE), joka on ollut NHL Stendenin keskeisin koulutuskonsepti jo vuodesta 2018. Konseptin tavoitteena on luoda oppimisprosessi, joka

• kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia taitoja sekä
• alakohtaista osaamista ja
• valmentaa opiskelijoita alati muuttuvan työelämän ketteriksi asiantuntijoiksi.

Lisäksi pyrkimyksenä on luoda oppimisen ilmapiiri, joka haastaa opiskelijat sekä tarjoaa tilaa monipuolisten ja laaja-alaisten valmiuksien kehittämiseen.

Syklinen ja itseään täydentävä oppimisprosessi

Geitzin ja Geusin (2019) mukaan muotoilulähtöisen oppimisen taustalla on sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Opiskelijat oppivat yhteisöllisesti vuorovaikutuksessa muiden kanssa. DBE-pedagogiikka perustuu ongelmalähtöiseen ja osaamisperustaiseen oppimiseen. Lähestymistavan mukaan toteutettavassa oppimisprosessissa keskitytään kuitenkin aitoihin tosielämän konteksteihin ja kysymyksiin kestävän koulutuksen (sustainable education) periaattein.

Geitz ja Geus (2019) painottavat, että muotoiluajatteluun perustuvalle oppimiselle on ominaista iteratiivisuus, eli oppimisprosessi on syklinen ja itseään täydentävä. Prosessin aikana opiskelijat ideoivat, suunnittelevat, kokeilevat, kehittävät, testaavat, arvioivat ja parantelevat syntyneitä tuloksia toisinaan useitakin kertoja. Tavoitteena heillä on löytää ratkaisuja monitieteisiin ja -mutkaisiin autenttisiin ongelmiin sekä luoda innovatiivisia ideoita, tuotteita tai palveluita. Keskeistä tässä pedagogiikassa on jatkuva oppimisen arviointi ja palaute.

Muotoilulähtöisessä oppimisessa liikkeelle lähdetään ongelman määrittelystä. Sen jälkeen tutustutaan kyseessä olevaan kohderyhmään ja sen tarpeisiin. Kohderyhmästä pyritään saamaan ymmärrystä esimerkiksi haastattelemalla jäseniä. Seuraavassa vaiheessa luodaan ideoita kohderyhmän tarpeisiin vastaamiseen. Sitten muotoillaan ideoista erilaisia ratkaisuja, jotka annetaan ryhmälle testattavaksi. Lopuksi ratkaisuja jatkojalostetaan kohderyhmän palautteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella. Kuvassa on esitetty muotoilulähtöinen oppimisprosessi.

Hybridioppimista monenlaisissa oppimisympäristöissä

Muotoilulähtöistä oppimista toteutetaan NHL Stendenissä opiskelijoiden itseohjautuvasti muodostamissa pienryhmissä, joissa on opiskelijoita eri koulutusohjelmista. Näin ryhmistä tulee luontevasti monialaisia ja -tieteisiä. NHL Stendenin opiskelijat tulevat monista eri kansallisuuksista, kieli- ja kulttuuriryhmistä, mikä tekee pienryhmistä varsin monikulttuurisia.

Pienryhmissä opiskelijat ratkovat iteratiivisesti työelämän autenttisia ongelmia tutkivan ja kehittävän oppimisen käytännöin. Yhteistyötä tehdään korkeakoulun opettajien ja tutkijoiden sekä työelämän asiantuntijoiden kanssa.

Oppimisympäristöinä toimivat muotoiluateljeet (design ateliers), joita NHL Stendenin tiloissa on lukuisia. Opiskelijat voivat kokoontua myös korkeakoulun ulkopuolisissa (city labs) tai yhteistyöyrityksen tiloissa. Innovointia voidaan organisoida myös virtuaalisesti. Muotoilulähtöinen oppiminen on näin ollen hybridioppimista.

Muotoilulähtöinen oppiminen muuttaa opettajuutta

Assen ja Otting (2021) ovat tutkineet NHL Stendenissä opettajien kokemuksia muotoilulähtöisestä oppimisesta. Konseptiin suhtautuivat myönteisimmin ne opettajat, jotka olivat mukana kehittämässä konseptia ja pilotoivat sitä. Sen sijaan kriittisimpiä olivat he, jotka tulivat mukaan muotoilemaan opetustaan hiukan myöhemmässä vaiheessa. He olisivat kaivanneet laajempaa, koko korkeakouluyhteisön yhteistä keskustelua muotoilulähtöisestä pedagogiikasta ja siitä saaduista kokemuksista.

Tutkimuksen mukaan opettajien rooli on muotoilulähtöisessä oppimisessa kehittynyt perinteisestä luentoa ja kokeita järjestävästä opettajasta oppimisen ohjaajaksi, fasilitoijaksi ja valmentajaksi. Muotoilulähtöinen oppiminen on haastanut myös eri alojen opettajat yhteistyöhön.

Assen ja Otting huomasivat tutkimuksessaan, että lähes kaikki opettajat NHL Stendenissä ovat kokeneet epävarmuutta muuttuneessa opettajaroolissaan. Siirtyminen ohjeita antavasta opettajasta kannustavaksi ja ohjaavaksi fasilitaattoriksi on ollut melkoinen haaste. Alkuvaiheessa ilmeni epätietoisuutta opettajan tehtävästä muotoilulähtöisessä oppimisessa. Opettajia askarrutti esimerkiksi se, missä määrin opiskelijat voivat työskennellä itseohjautuvasti ja missä vaiheessa opettajan tulee osallistua ohjaamalla. Myös opettajien väliseen yhteisölliseen työskentelyyn totuttelu vei aikaa.

Muotoiluoppiminen Suomessa

Muotoilulähtöinen oppiminen ei ole täysin uusi pedagoginen malli, vaan sitä on hyödynnetty jo pitkään monilla muotoiluun liittyvillä tieteenaloilla kuten taide, arkkitehtuuri, sisustus ja graafinen suunnittelu. Oppilaitoskontekstissa muotoiluoppimisen, joksi muotoilulähtöistä oppimista myös kutsutaan, soveltaminen on kuitenkin vielä melko uutta. Suomessa sitä hyödynnetään joissakin peruskouluissa ja esimerkiksi Aalto yliopistossa. Myös Haaga-Helian Porvoon toimipisteessä sitä on sovellettu.

Suomen Muotoilukasvatusseura Ry (SuoMu) edistää muotoilukasvatuksen ja –oppimisen käyttöä ja tunnettavuutta Suomessa. SuoMun mukaan muotoiluoppiminen on luovaa ja keksivää oppimista. Se tarjoaa tekemällä ja kokeilemalla oppimisen työtapoja sekä ideoiden kehittämisen välineitä kaikkeen oppimiseen. SuoMun verkkosivuilta löytyy paljon muotoiluoppimiseen liittyvää materiaalia sekä vinkkejä. Myös Designmuseon, Opinkirjan ja muotoilijoiden ammattijärjestö Ornamon muotoilupakista löytyy erilaista muotoiluoppimista tukevaa aineistoa.

Meitä opettajia on viime vuosina valmennettu oppimisen muotoiluun. Pitäisikö meidän nyt kääntää purjeet kohti muotoilulähtöistä oppimista?

Lähteet:

• Assen, H. & Otting, H. 2021. Lecturers’ perceptions of collective learning: A collective move to Design-Based Education. Teoksessa Coelen, R.J., Geitz, G. & Donker, A. & Assen, H. (toim.) Stepping into Design-Based Education. 2021. NHL Stenden University of Applied Sciences.
• Geitz, G. & Geus, J. 2019. Design-based education, sustainable teaching and learning. Cogent Education Volume 6, 2019.

Kuva: www.shutterstock.com