Verkko-opintoja kehitetään jatkuvasti ja tällä hetkellä on jo mahdollisuus opiskella kokonaisia suomalaisia korkeakoulututkintoja virtuaalikampuksilla (Humanistinen ammattikorkeakoulu, s.a., Itä-Suomen yliopisto). Tulevaisuudessa verkkotutkintojen odotetaan lisääntyvän ja uusia yhteistyön malleja suunnitellaan kansallisella tasolla (Valkki, Aura & Selvenius 2022).

Yhteisöllisyyden merkitys oppimisen vahvistajana nousee esiin keskeisenä teemana verkko-opiskelun kehittämisen keskusteluissa. Opetuksen näkökulmasta yhteisöt ovat perinteisesti olleet olennainen oppimisympäristö.

Yhteisöllisyys oppimisen välineenä

Yhteisöllisyys verkko-opinnoissa voidaan ymmärtää käytännön pedagogisina ratkaisuina ja teknologioiden pedagogisella hyödyntämisenä digitaalisissa verkkoympäristöissä (kts. esim. Lundbom & Timonen 2022). Yhteisöllisyyden merkitys oppimisessa näkyy esimerkiksi aikuisten opiskelijoiden asiantuntijuuden siirtämisen mahdollistajana. Aikuisilla oppijoilla on nojautuen omaan kokemukseensa työelämässä tai yleensä elämässä tarjottavana rikastuttavia näkökulmia opiskeltavaan aiheeseen.

Taitava opettaja pystyy valjastamaan aikuisopiskelijoiden kokemukset oppimistilanteen tarpeisiin. Oppijoiden keskustelut toimivat oppimisen välineinä, kun oppijoiden ajattelu aktivoituu ja rikastuu. Verkko-opiskelijoiden välinen vuorovaikutus ja reflektio rikastavat oppimista ja useat eri näkökulmat ovat voimavaroina oppimistehtävissä ja erilaisissa kehittämistöissä.

Yhteisöllisyyden luominen verkko-opinnoissa

Luokassa opiskelijoiden keskustelujen ohjaaminen on luontevaa, sillä kehollinen viestintä tukee sanallista kommunikaatiota. Verkko-opinnoissa keskustelujen luonne on erilainen. Keskustelut eivät välttämättä tapahdu spontaanisti vaan opettajan on annettava tietoinen mahdollisuus keskusteluille. Verkkotapaamisalustojen chat-toiminnot mahdollistavat samanaikaisen keskustelun esimerkiksi esityksen kanssa. Aiheen kommentointi ei keskeytä puhujaa, mutta rikastuttaa osallistujien ajattelua luennon aikana.

Joskus oppijoiden keskustelujen herättäminen on haastavaa. Ratkaisuksi opettaja voi muotoilla keskusteluja aktivoivia kysymyksiä, joiden pohjalta keskustellaan pienemmissä ryhmissä. Erilaisilla menetelmällisillä keinoilla luodaan keskusteluille suotuisaa ilmapiiriä ja tarjotaan mahdollisuuksia erilaisille tavoille osallistua: esimerkiksi kirjoittamalla omia ajatuksia ja huomioita, äänestämällä omaa suosikkivaihtoehtoa.

Yhteisopettajuus puolestaan mahdollistaa moninaisen asiantuntijaäänen lisäämisen oppimistilanteisiin. Vuoropuhelu kahden tai useamman opettajan tai asiantuntijan välillä on kiinnostavaa kuunneltavaa. Keskustelu ruokkii asiantuntijoiden välistä ajatustenvaihtoa ja edesauttaa uusien oivallusten syntymistä niin keskustelijoissa kuin oppijoissa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus oppimisessa

Verkkotutkintojen yleistyessä pedagogiset ratkaisut ja opintojaksojen suunnittelu on ajateltava uudelleen. Oppimisen ja opettamisen pitkä traditio on perustunut luokkahuoneopetukseen. Verkko-opiskelun yleistyessä tarvitaan uusia käytäntöjä ja menetelmiä laadukkaan verkko-opiskelun tarpeisiin.

Yhteisöllisen verkko-oppimisen kehittämistä kannattaakin jatkaa rohkeasti (Timonen 2022). Tavoitteena verkko-opiskelun pedagogiikan ja mahdollisuuksien kehittämisessä täytyy olla se, että verkkotutkinnossa opiskelevan opiskelijan osaaminen rakentuu yhdenvertaiseksi verrattuna lähiopetuksessa suoritettavaan tutkintoon.

Kuva: www.shutterstock.com