Turvallisuus koostuu psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja oikeudellisesta ulottuvuudesta. Oppilaitosyhteisön kokonaisturvallisuuden kannalta myös opiskelijoilla on näihin olennainen vaikutus. Turvallisuutta käsittelevän blogisarjan toinen osa painottaa opiskelijoiden roolia osana oppilaitoksen turvallisuutta.

On ymmärrettävää, että opiskelijoilla ei ole samanlaista vastuuta ympäristön turvallisuudesta kuin oppilaitoksen opettajilla ja johdolla. Parhaimmillaan turvallisuuden hallinta ja turvallisuuden kokemus perustuvat kuitenkin kaikkien yhteiseen ymmärrykseen turvallisuudesta. Tällaisessa ympäristössä yhteisön jäsenet huolehtivat omasta ja muiden yhteisöön kuuluvien ja mahdollisten asiakkaiden turvallisuudesta ja ilmoittavat välittömästi havaitsemistaan turvallisuuspuutteistaan niin, että tieto tavoittaa esihenkilön ja työsuojeluvaltuutetun.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyö on tärkeää

Opiskelijat ovat keskeisessä roolissa turvallisuuspoikkeamien havaitsemisessa, kiusaamisen ja häirinnän tunnistamisessa sekä sosiaalisesti turvallisen yhteisön kehittämisessä. Saumaton yhteistyö henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä on välttämätöntä kaikille turvallisen oppimisympäristön kehittämiseksi. On esimerkiksi olennaista, että sekä opiskelijat että henkilökunta ovat tietoisia hätäsammutuskaluston sijainnista ja käytöstä sekä kokoontumispaikan sijainnista, kun uhkatilanteessa poistutaan rakennuksen ulkopuolelle.

Opiskelijan turvallisuuden tunnetta lisää se, että hän saa tarvittaessa tukea ja apua. Opettajien ei tarvitse olla yksin opiskelijaan liittyvän huolensa kanssa. Opettajien verkostoyhteistyö esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollon, psykologin, kuraattorin, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kanssa on keskeistä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoina on sekä peruskoulun päättäneitä nuoria että aikuisopiskelijoita hyvin erilaisilla valmiuksilla ja oppimishistorioilla. Opettajat ovat kokeneet tämän haastavaksi, koska osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen eivät nykyisillä resursseilla aina toteudu opettajien mielestä laadukkaasti. Opettajien turvallisuuden hallinnan tunne heikkenee, kun opiskelijoiden tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Opiskelijoiden lisääntyvät mielenterveysongelmat herättävät myös huolta opettajissa.

Syrjintä ja kiusaaminen lisäävät turvattomuutta

Opettajat olivat myös tunnistaneet opiskelijoiden välistä sukupuoleen, etniseen tai uskonnolliseen taustaan liittyvää syrjintää ja vakavaa kiusaamista. Näissä tilanteissa osa opettajista kokee olevansa vailla keinoja. Rajalliset resurssit puuttua tilanteeseen tulevat arjessa vastaan.
Oppilaitoksissa saattaa myös opiskella opiskelijoita, jotka ovat traumatisoituneet kotimaansa sodasta. Nämä olivat saaneet osan opettajista pohtimaan esimerkiksi sitä, miten suojautumisharjoitukset kannattaa toteuttaa.

Kokemukset syrjinnästä ja kiusaamisesta korostavat oppilaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman merkitystä. Suunnitelman tulisi sisältää myös konkreettisia toimenpiteitä siihen, miten toimenpiteet jalkautetaan käytäntöön. Jokaisen oppilaitoksen tulisi myös pohtia, miten eettiset periaatteet näkyvät päivittäisessä arjessa. Esimerkiksi Haaga-Helian strategiassa näkökulma on kuvattu siten, että Haaga-Helia on opiskelijoiden ja henkilöstön innostava ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö.

Työyhteisössä jokaisella on oikeuksia. Sen rinnalla meillä jokaisella on vastuu yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yhteisön rakentamisesta. Vastuiden tiedostamiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on hyödyllistä lisätä opiskelijoiden ja kaikkien muidenkin työympäristössä toimivien osapuolien osallisuutta jo ohjeiden ja määräysten suunnitteluvaiheessa. Lisääntyvä tilojen yhteiskäyttö ja oppilaitoksissa toimivien kilpailutettujen palveluntarjoajien määrä on myös tärkeä ottaa huomioon työympäristön turvallisuutta kehitettäessä. Työympäristön turvallisuus on osa organisaation kokonaisturvallisuutta.

Lähteet:
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Vastuut työsuojelussa. Luettavissa: https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vastuut-tyosuojelussa. Luettu 17.5.2021

Valtiontalouden tarkastusvirasto. (2021). Ammatillisen koulutuksen reformi. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 2/2021.