Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Mitä tarkoitamme ammatillisella pedagogiikalla?

Vaikuttava ammatillinen pedagogiikka on yksi Haaga-Helian tutkimusalueista.

Julkaistu : 10.12.2020

Ammatillisen pedagogiikan alueelta on julkaistu runsaasti tutkimukseen perustuvaa tietoa: vuosina 2007–2017 Suomessa julkaistiin ammatilliselta toimialalta yhteensä 197 artikkelia, väitöskirjaa, lisensiaattityötä sekä englanninkielistä artikkelia.

Suurimmassa osassa näistä (101 julkaisua) esiintyi ammattikorkeakoulu tutkimuskohteena. Kartoitus (Teräs & Virolainen 2018) on tehty kansainvälisiä tutkimustietopankkeja hyödyntäen, hakusanoilla, joissa sana ammatillinen esiintyy.

Suosituimmat tutkimuksen teemat olivat opettajuus, työelämäyhteistyö, erityisopetus, yrittäjyys, ammatillinen kasvu, opetusmenetelmät, ammatillinen osaaminen, opettajankoulutus, monikulttuurisuus ja johtajuus, sukupuoli, tieto- ja viestintäteknologia sekä koulutussysteemi.

Näistäkö elementeistä suomalainen ammatillinen pedagogiikka ja ammattikasvatustiede koostuvat? Silmiinpistävää katsauksessa on oppimisen, vastuullisuuden, kestävyyden, vuorovaikutuksen, etiikan, demokratian, pedagogiikan sekä arvioinnin puute, jotka toisaalta korostuvat pohjoismaisessa opettajankoulutuksessa (Isacsson ym., 2018). Ruotsissa ja Norjassa tutkitaan muun muassa oppimista, ammattisivistystä, palautteen antoa, arviointia, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, identiteettiä, kulttuuria ja teorian ja käytännön sekä opetuksen ja substanssiosaamisen yhdistämistä.

Haaga-Heliassa keskeinen työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen alue on vaikuttava ammatillinen pedagogiikka. Vaikuttavuudella tarkoitamme vahvaa integraatiota, verkosto- ja julkaisutoimintaa sekä vaikuttavaa ja laadukasta TKI-hanketyötä. Alla muutamia esimerkkejä.

Uudessa Erasmus+-hankkeessa Teaching VET educators for their different roles and challenges as innovators in Europe (VETteach) tarkastelemme eurooppalaisen ammatillisen opettajakorkeakoulukoulutuksien eri painotuksia. Hankkeessa on tavoitteena teettää laaja eurooppalainen kysely, jonka ensimmäisessä vaiheessa arvioimme eurooppalaisen opettajakoulutuksen nykytilaa ja jonka varsinaisessa kyselyssä painotamme tulevaisuuden aihioita, kuten innovaatio, transversaaliset taidot, kestävyys- ja systeemiajattelu opettaja-opinnoissa eri maiden kulttuuriin, arvoihin, sukupuoleen ja ikään peilaten.

Työsuojelurahaston Kannustava Puhe -hankkeessa tutkimme nuorten vastavalmistuneiden merkityksiä ja sitoutumista työssä. Tulokset osoittavat, ettei työ ole pelkkä väline toimeentulon turvaamiseksi vaan työ itsessään synnyttää jotakin arvokasta. Kun ihminen kokee, että työ on tekemisen arvoista riippumatta siitä maksettavasta palkasta, työ tuntuu merkitykselliseltä (Martela & Pessi, 2018). Merkityksellisyys toteutuu, jos 1) tekemisen kautta pystyy aikaansaamaan myönteisen vaikutuksen toisten ihmisten elämään tai maailmaan 2) tai jos on mahdollisuus toteuttaa itseään työn kautta.

Vastaajat todistivat, että myös naurulla ja ilolla sekä vaikuttamisella on merkitystä työyhteisössä ja työssä. Nuoret työntekijät haluavat olla työssään onnellisia – muutoin on riski, että he vaihtavat työpaikkaa (Suojanen, 2017). Ilolla, hyvillä ihmissuhteilla, ystävyydellä ja onnellisuudella on merkitystä muun muassa työhön sitoutumiseen, motivaatioon ja energiaan (Suojanen, 2017). Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että onnellisuus lisää toleranssia sekä vaikuttaa hyvinvointiin, sairaspoissaolojen vähenemiseen, laatuun ja tuloksiin (esim. Varila & Viholainen, 2000). Onnellisuuden ja työsuoritukseen välillä on myös havaittu olevan vahva yhteys (mm. Edgar ym., 2015).

Lähteet:

  • Edgar, F., Geare, A., Halhjem, M., Reese, K. & Thoresen, C. (2015). Wellbeing and performance: measurement issues for HRM research. The International Journal of Human Resource Management, 26(15), 1983–1994.
  • Isacsson, A., Stigmar, M. & Amhag, L. (2018). The content, challenges and values that form Nordic Vocational Teacher Education. The Journal of Professional and Vocational Education: Vocational education and training in the Nordic countries, 20(2), 38–50.
  • Martela, F. & Pessi, A., B. (2018). Significant Work Is About Self-Realization and Broader Purpose: Defining the Key Dimensions of Meaningful Work. Frontiers in Psychology, 9(363), 1–15.
  • Suojanen, I. (2017). Young professionals and the pursuit of happiness at work. (Nuoret työntekijät ja onnellisuus työssä).
  • Teräs, M. & Virolainen, M. (2018). Ammatillisen koulutuksen tutkimus Suomessa ja Pohjoismaissa. Ammattikasvatuksen aikakausikirja, 20(2), 4–12.
  • Varila J. & Viholainen T. (2000). Työnilo tutkimuksen kohteeksi. Mitä uusia tuulia ja virikkeitä työnilon kokemukset tarjoavat henkilöstön tai organisaation kehittämiseen? Itä-Suomen yliopisto.