Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Millaisia ovat opettajan muutosvoimat?

Opettajan muutosvoimat ovat valmentava ote, tunneälytaidot ja uskomuksiin pureutuminen, kirjoittavat Suvi Starck ja Maria Haukka.

Julkaistu : 29.09.2020

Yksi opettajan keskeisimmistä tavoitteista on tukea opiskelijan osaamisen kehittymistä ja kasvua tämän urapolulla. Tämä tarkoittaa jonkinlaisen muutoksen houkuttelua ja muutosprosessin tukemista. Muutosta voi tapahtua opiskelijan osaamisessa, taidoissa ja toiminnassa, mutta myös asenteessa, ymmärryksessä tai ajattelussa.

Opettajan tehtävä ei kuitenkaan ole pakolla muuttaa toista ihmistä. On yleisesti tiedossa, että ihminen muuttuu vain, jos hän sitä itse haluaa. Muutos lähtee aina ihmisestä itsestä sisältä käsin.

Miten opettaja voi tukea muutoksen siemenen kasvua opiskelijassa? Tässä blogissa rajaamme opettajan muutosvoimat valmentavaan otteeseen, tunneälytaitoihin sekä uskomuksiin pureutumiseen.

Ratkaisukeskeisen coachingin ytimessä on ajatus siitä, että vastuu muutosprosessissa on aina valmennettavalla itsellään: hän itse päättää, mihin suuntaan haluaa kulkea, milloin ja miten. Valmentava opettaja ei ole vastuussa opiskelijan muutoksesta, vaan hänen tehtäväkseen jää pääosin oivalluttavien kysymysten esittäminen, joka on opettajan ensimmäinen muutosvoima. Kysyminen sitouttaa valmennettavan prosessiin. Coachauksen periaatteiden mukaisesti paras ratkaisu löytyy aina valmennettavan omista ajatuksista ja ideoista, sillä jokainen tuntee itsensä parhaiten.

Oivalluttamisen taitoa voi oppia ja näkemyksiä laajentaa coachingin lisäksi myös Kirsti Longan (2014) kehittämän kokonaisvaltaisen oivaltavan oppimisen mallin (engaging learning) avulla, jossa keskeisessä roolissa on innostava ja osallistava pedagogiikka. Oivalluttavien kysymysten lisäksi valmentava opettaja ennen kaikkea kuuntelee, tiivistää, tekee yhteenvetoja ja esittää lisää tarkentavia kysymyksiä. Kuuntelu, kysymisen taito sekä havaintojen näkyväksi tekemisen taito ovat myös valmentavassa dialogissa käytettäviä avaintaitoja (ks. Heinonen, Klinberg & Pentti 2012).

Toinen opettajan muutosvoima on tunneälytaidot. Tiedetään, että myönteisillä tunteilla on positiivista vaikutusta muutosten läpivientiin. Myönteisten tunteiden on tutkittu nostavan opiskelijan koetuloksia, lisäävän luovuutta ja tehostavan oppimista. Siksi coaching ei ole kovin kaukana positiivisesta psykologiasta, jossa keskitytään vahvuuksien johtamiseen (ks. Seligman 1998). Kun opettaja saa opiskelijan tunnistamaan omat vahvuutensa, opiskelija kokee positiivisia tunteita, jotka puolestaan tukevat opiskelijan uskoa muutokseen. Opiskelijan myönteisiä tunteita vahvistaa myös se, että opiskelija uskoo opettajan uskovan häneen sekä välittävän hänestä.

Kolmas opettajan muutosvoima liittyy volitioon eli toimeenpanemisen voimaan (ks. myös Parppei 2016). Jotta opettaja kykenisi sysäämään opiskelijassa liikkeelle todellisen muutosvoiman, tulee hänen pyrkiä tukemaan opiskelijan asettaman tavoitteen saavuttamista tämän itsetuntoa kehittämällä. Opettaja auttaa opiskelijaa tunnistamaan ja kohtaamaan oman sisäisen kriitikkonsa, sillä todellinen muutos tapahtuu vasta sitten, kun opiskelijan syvimmät uskomukset tulevat esiin ja saavat tilaa muuttua. Juuri ne uskomukset, jotka vähentävät uskoa omaan itseensä ja tuntuvat siksi lannistavilta. Opettajalta tämä vaatii täydellistä läsnäoloa, hyväksyvää asennetta, aktiivista kuuntelua ja kykyä nähdä opiskelija älykkäänä yksilönä, jolla on kaikki voima tarvittavaan muutokseen.

Valmentavassa muutosprosessissa opettaja siis tietää miksi ja mitä, mutta opiskelija on se, joka tietää milloin ja miten. Opettaja tarvitaan prosessiin mukaan muutosvoimillaan. Nämä muutosvoimat auttavat opiskelijaa ensin ajattelemaan toisin (oivallus), jolloin hänen ajatusmallinsa muuttuu. Sen jälkeen opiskelija vahvistaa ajatusmallin muuttamista tunteen avulla (tunneäly) ja alkaa itsekin uskomaan omiin oivalluksiinsa ja omaan sisäiseen ääneensä, joka taas toimii kompassina uudessa toiminnassa (volitio). Uusi toimintatapa vakiintuu toiston myötä (uusi taito), ja näin opiskelija oppii itsestään uutta ja uskoo itseensä entistä enemmän (uskomus, arvot). Muutoksella on ollut tilaa tapahtua.

Lähdekirjallisuutta ja ajatusten kirvoittajia:

  • Heinonen, Klinberg & Pentti 2012. Kaikkien aivot käyttöön. 2. painos. Sanoma Pro Oy.
  • Lonka, K. 2014. Oivaltava Oppiminen. Kustannusosakeyhtiö Otava.
  • Parppei, R. 2016. Mikä on volitio? Blogi 23.11.2016. Saatavana.
  • Seligman, M. 1998. Learned Optimism: How to Change Your Mind and Your Life. New York: Pocket Books.