Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Miksi opettaja kokee turvattomuutta?

Turvallisuutta voivat heikentää esimerkiksi kiire, stressi ja opetustilojen viivästyneet korjaukset. Myös etätyö saattaa vaikeuttaa turvallisuuden hallintaa, kirjoittavat Jani Siirilä ja Crister Nyberg.

Kirjoittajat:

Jani Siirilä

yliopettaja, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
principal lecturer, engaging vocational pedagogy
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Crister Nyberg

yliopettaja
Principal Lecturer
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 27.04.2021

Opettajien ja opiskelijoiden turvallisuuden tunne on merkittävästi oppimiseen vaikuttava asia. Tunne turvallisuudesta on yksi tärkeimmistä perustarpeista, jossa onnistuminen mahdollistaa itsemme toteuttamisen elämän eri osa-alueilla. Opettajien kokemus turvallisesta oppimisympäristöstä heijastuu myös opiskelijoihin.

Turvallisuus kuuluu kaikille! -hanke on oppilaitosten turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti edistävä opintokokonaisuus, jota koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu. Hankkeessa järjestetään monipuolisesti turvallisuusosaamisen täydennyskoulutusta opetushenkilöstölle.

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu vastaa hankkeessa ammatillisen koulutuksen turvallisuuden koulutusosiosta. Koulutus toteutettiin webinaareina, joissa osallistujat pohtivat niitä tekijöitä, jotka heikentävät ja vahvistavat turvallisuutta heidän omassa työssään.

Välinpitämättömyys ja kiire haittaavat

Opettajat nostivat keskusteluissa esille asenteet ja opettajakollegoidensa suhtautumisen opettamaansa ammattialaan. Osa kantoi huolta välinpitämättömyyden kulttuurista, joka näkyi joidenkin opettajien tapana jättää huomioimatta koulutusohjelman turvallisuusnäkökulmat.

Monet opettajat työskentelevät ammattialoilla, joissa ollaan päivittäin tekemisissä esimerkiksi erilaisten koneiden, raskaan kaluston tai ajoneuvojen kanssa. Laiminlyönnit päivittäisessä huollossa tai esimerkiksi välinpitämättömyys siirtämisiin ja nostamisiin liittyvästä ergonomiasta ovat johtaneet usein vaaratilanteisiin, jotka olisivat olleet estettävissä vastuullisemmalla toiminnalla.

Opettajat nostivat esille myös jatkuvan kiireen tunteen. Kiireen nähtiin synnyttävän vaaratilanteita sekä opettajalle itselleen että hänen vastuullaan olevalle opiskelijaryhmälle. Kiire näyttäytyy opettajille arjessa esimerkiksi puutteellisina suojavarusteina, epäjohdonmukaisena ohjeistamisena ja pedagogisen toteutuksen laiminlyönteinä.

Opetushenkilöstölle kasautuva stressi ja väsymys koettiin turvallisuutta vaarantavina tekijöinä. Joissain oppilaitoksissa jatkuva kiire oli johtanut siihen, että turvallisuuteen liittyvien kokonaisuuksien toteutusta oli siirretty jopa kuukausilla eteenpäin vastuuhenkilöiden aikataulupaineiden takia.

Turvallisuuden kokemusta heikentää opettajien mukaan myös huono ilmapiiri. Kiireen ja huonon ilmapiirin taustalla voivat olla monet syyt. Ne voivat liittyä muun muassa joko haasteisiin organisaation johtamiskulttuurissa tai yksittäisten työntekijöiden oman työn johtamisessa.

Ajankohtainen turvallisuuden hallintaa vaikeuttava asia on lisääntyvä etätyö. Yhteisöllisyyden kokemus etätyössä muuttuu tavoilla, joita ei vielä ole kunnolla tutkittu. Esimerkiksi työn hallinnan ja työhyvinvoinnin ongelmia voi olla vaikeampi havaita.

Organisaation taloudellinen tilanne vaikuttaa turvallisuuteen

Opettajat tunnistivat oppilaitoksen taloudelliset haasteet turvallisuutta heikentäväksi tekijäksi. Opettajan arjessa voi näkyä esimerkiksi se, jos opetustiloja jätetään korjaamatta tai tarvittavaa kalustoa hankkimatta. Huollosta saatetaan säästää.

Osa opettajista kokee puutteiden intrassa eli lähiverkossa ja sähköisissä järjestelmissä johtavan siihen, että turvallisuuspoikkeamailmoituksia jää jopa kokonaan tekemättä. Tieto poikkeamista on välttämätöntä asioiden korjaamiseksi. Etätöihin siirtyminen toi tähän uuden ulottuvuuden. Nyt kaikkien sähköisten järjestelmien toimivuus tulee turvata sekä töissä että kotona.

Jatkuva vuoropuhelu henkilökunnan ja turvallisuusasioista vastaavien välillä ja tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen ovat edellytykset turvallisuuskulttuurin kehittymiselle ja resurssien tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle.

Kolmeosaisessa blogisarjassa keskitytään ensin opetushenkilöstön kokemuksiin turvallisuutta heikentävistä tekijöistä. Toisessa osassa keskitytään erityisesti opiskelijoihin liittyviin turvallisuusasioihin. Kolmannessa osassa käsitellään opettajien kokemia turvallisuutta vahvistavia tekijöitä.

Kirjoittajat:

Jani Siirilä

yliopettaja, vaikuttava ammatillinen pedagogiikka
principal lecturer, engaging vocational pedagogy
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Crister Nyberg

yliopettaja
Principal Lecturer
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu