Kestävän tulevaisuuden tutkija Maria Joutsenvirta otti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 4.1.2024 kantaa oppilaiden hyvinvointiin tuomalla esiin kohtaamisen ja läsnäolon tarpeen niin kouluissa kuin työpaikoilla. Lisääntynyt pahoinvointi kertoo, että jokin mättää pahasti siinä tavassa, jolla toimimme yhdessä niin kouluissa kuin työelämässä, Joutsenvirta toteaa. Ongelma piilee vuorovaikutuksessa ja työskentelykulttuurissa.

Joutsenvirran mukaan läsnäolevaa kohtaamista, tunteiden käsittelyä ja luovaa joutilaisuutta on väheksytty kulttuurissa, joka on viritetty kilpailuun ja tehokkuuteen, joita voi mitata suoritusten ja tuottavuuden kautta. Kuitenkin hyvinvointimme ja kykymme oppia perustavat juuri kohtaamiseen ja läsnäoloon. Ne ovat olennainen osa ihmisenä olemista ja sitä kautta työelämän metataitoja.

Kohtaaminen ja kannustaminen rakentavat identiteettiä

Olen viestinnän ja markkinoinnin opettajana, valmentajana ja pedagogina huomannut samaa tilannetta ammattikorkeakoulussa – ja toki myös ennen nykyistä työtäni työelämässä ylipäätään. Luokkakokojen suurentuessa ja tehokkuuden vaatimusten kasvaessa saattaa hyvin käydä niin, että yksilö kokee hukkuvansa massaan eikä tule kohdatuksi yksilönä omine vahvuuksineen ja persoonanaan.

Omat opiskelijani ovat keskimääräisesti vielä varsin nuoria, reiluja parikymppisiä, joilla oma identiteetti ja erityisesti työidentiteetti on vasta muotoutumassa. He tarvitsevat nähdyksi tulemista ja kannustavaa kohtaamista, jotta he onnistuvat muodostamaan mielikuvan itsestään alan vahvoina tulevaisuuden ammattilaisina ja arvokkaina työnhakijoina ja -tekijöinä. Myös Joutsenvirran esiin nostama luova joutilaisuus on tärkeää markkinoinnin ja viestinnän alalla, jossa nuorilta janotaan uusia, ennennäkemättömiä ideoita ja toteutustapoja. Kuinka opettaja ja valmentaja voi tukea tällaisia tarpeita?

Lähestyttävyys vaatii luottamusta

Kun siirryin yrityspuolelta opettajaksi vajaa kymmenen vuotta sitten, tein itselle kaksi tavoitetta uudessa roolissani. Halusin olla opiskelijoiden mielissä kiinnostava sekä helposti lähestyttävä. Kiinnostava halusin olla, sillä viestinnälliset taidot ovat niitä, jotka hyvin omaksumalla auttavat meitä miltei alalla kuin alalla saavuttamaan menestystä. Me ihmiset ilmaisemme ajatuksiamme ja osaamistamme suullisesti ja kirjallisesti. Jos pitämäni tunnit ovat kiinnostavia, tulee opiskelija paikalle oppimaan aiheesta lisää.

Helposti lähestyttävä toivoin olevani siksi, että opiskelijat voisivat kohdata minut ilman hierarkiaa, ja mistä tahansa asiasta uskaltaisi keskustella. Aito kohtaaminen ja läsnäolo eivät toteudu ilman luottamusta, jota opettajana on mielestäni tärkeää rakentaa osana omaa työtä ja opettamista. Kun mistä tahansa voi tulla puhumaan ja opettaja on läsnä, tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Kun opettaja antaa oman epätäydellisyytensä näkyä, uskaltaa hänet kohdata matalammalla kynnyksellä vaikeampiakin asioita koskien.

Kannustaminen on kohtaamista

Miltei jokaisessa toteutuksessa on joku opiskelija, joka tekee opintojakson aikana muita vahvemman loikan omassa ammatillisessa kasvamisessa. Usein kyse on itsevarmuuden vahvistumisesta. Opiskelija on kokenut tulleensa nähdyksi tai kuulluksi ja onnistunut valjastamaan kannustuksen itseään eteenpäin vieväksi voimaksi, halunnut uteliaana ottaa aiheista selvää ja näyttää omaa osaamistaan.

Kannustus ja palaute ovat opettajan pedagogisia keinoja lisätä kohtaamista ja läsnäoloa. Usein näkee jo ilahtuneita ilmeitä siitä, että opettaja muistaa opiskelijan nimen ja sanoo sen ääneen. Aina suuren ryhmän kanssa ei ole helppoa tai edes mahdollista antaa henkilökohtaista palautetta tai muistaa jokaisen nimeä. Soveltavia keinoja voi ja kannattaa silti hakea ja hyödyntää. Jo pelkkä äänensävy viestittää paljon.

Nopeaa ja hidasta luovuutta

Luova työ vaatii aikaa. Markkinoinnin ja viestinnän opintojaksoilla hyvät ideat ja toteutukset vaativat usein kypsyttelyä eivätkä ne synny hetkessä. Valmentavalla otteella voi auttaa opiskelijoita muuttamaan hiiliä timanteiksi – rohkaista, kannustaa, kysellä ja pistää miettimään.

Toisinaan nopeammat työtavat voivat auttaa luovuuden avaamisessa. Kun on kaksi minuuttia aikaa keksiä idea, ei itsesensuuri pääse puskemaan väliin torpedoimaan tuotoksia. Ajan kanssa voi sitten muokata ja kehittää ideaa eteenpäin. Luovan joutilaisuuden ei tarvitse olla ristiriidassa kilpailun ja tehokkuuden kanssa. Molempia tarvitaan ja parhaimmillaan ne ruokkivat toinen toistaan.