Kysyttiinkö sinultakin jo pienenä, mikä sinusta tulee isona? Kuinka nopeasti uusissa kohtaamisissa keskustelette siitä, mitä teette työksenne? Koska me ihmiset usein määrittelemme itsemme ja muut työn kautta, ei ole yhdentekevää mihin kahdeksan tuntia arkipäivästämme käytämme.

Sitran (2021) raportin mukaan työn merkityksellisyys näyttäytyy yhä tärkeämpänä ja vaikuttavana trendinä etenkin kaupan, teollisuuden ja palveluiden alan yrityksissä. Myös Kannustava Puhe -hankkeen tulokset tukevat tätä trendiä, osoittamalla että mm. IT-alalla työskentelevillä nuorilla organisaation arvoista erityisesti elinikäinen oppiminen ja kestävyyskysymykset vaikuttivat sitoutumiseen omaan työhön (Isacsson, 2021).

Vastuullisuus, työn merkityksellisyys ja kestävyys nivoutuvat yhteen

Kasvava määrä työelämässä toimivia ihmisiä haluaa liittyä työtehtäviensä kautta osaksi kollektiivista ratkaisua aikamme polttaviin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja yritysten käyttämien tuotantoketjujen vastuullisuuteen ihmisoikeuskysymyksissä. Miten koulutuksen järjestäjät ovat huomioineet tämän muutostrendin?

YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030. Suomi on ollut edelläkävijämaa laatiessaan tavoitelausumien pohjalta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Kestävä kehitys läpäisee kaikki koulutuksen tasot ja on sekä elinikäisen oppimisen avaintaito että keskeistä ammatillista osaamista. Osaamisen ennakointifoorumissa tunnistettiin kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus keskeiseksi tulevaisuuden perustaidoksi (Opetushallitus, 2019).

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti vuonna 2015 valtakunnallisen ammatillisten perustutkintojen kestävän kehityksen oppimistulosten arvioinnin (Räkköläinen ym, 2017).

Arvioinnissa opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamisen todettiin olevan keskimäärin hyvällä tasolla. Lähes puolet opiskelijoista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei koulutus anna riittävän hyvin valmiuksia työelämän kestävän kehityksen osaamistarpeisiin. Opiskelijat kokivat oppineensa kestävän kehityksen taitoja eniten työpaikalla, kotona ja vapaa-ajalla ja vähemmän opetuksen yhteydessä. Kestävän kehityksen heikoin osaamisalue oli ekologisen kestävyyden osaaminen.

Arvioinnin mukaan opettajien suhtautuminen kestävään kehitykseen on hyvin myönteistä. Sitä pidetään tärkeänä avaintaitona kaikille opiskelijoille ja keskeisenä ammatillisena osaamisena. Opettajat ovat kuitenkin saaneet vähän täydennyskoulutusta kestävän kehityksen opetukseen. He kokevat, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat heikoimmin henkilöstön osaamisessa ja sen kehittämisessä.

Oppilaitokset ja työelämä kestävän kehityksen kehittämiskumppaneiksi

Kestävyysajattelun mukainen käsitys maailmasta rakentuu ekologisen kestävyyden perustalle, josta esimerkkinä elinvoimaiset ekosysteemit. Taloudellinen kestävyys rakentuu ekologisen kestävyyden varaan ja sosiaalinen kestävyys pitää kiinni tinkimättömästä ihmisarvosta.

UNESCO (2006) on määritellyt kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen näkökulmien kautta, jossa kulttuuri nähdään kaikki osa-alueet läpäisevänä ulottuvuutena. Määritelmän mukaan sillä ei tarkoiteta kulttuurisia ilmenemismuotoja (esimerkiksi musiikki, pukeutuminen) vaan jatkuvaa muutoksen tilaa ihmisten käyttäytymisessä, elämäntavoissa ja uskomuksissa.

Kulttuurista muutosta edustaa esimerkiksi asenteissa tapahtuva muutos sille, että aurinkopaneelitkin voivat olla Suomessa osa hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisen ratkaisua. Auringonsäteet eteläisessä Suomessa ovat samaa luokkaa kuin Saksassa, joka on Euroopan johtavia markkinoita aurinkoenergian tuotannossa.

Ehkä keskeisin Karvin arvioinnin tulos on riittämätön panostus oppilaiden ja opettajien ekologisen kestävyyden tietopohjaan ja osaamiseen (Räkköläinen ym, 2017). Kestävyyskysymysten ymmärtäminen ja tulevaisuuden ratkaisujen rakentaminen edellyttävät ymmärrystä ekologisen kestävyyden välttämättömyydestä ja sen kytkennöistä yhteiskuntaan ja työelämään.

Toinen tärkeä tulos on, että kestävän kehityksen tietopohjaa tulisi soveltaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen laajentamalla sitä työpaikan käytäntöjen kehittämiseen (Räkköläinen ym, 2017). Parhaimmillaan tämä voi laajentua oppilaitoksen ja työelämän kehittämiskumppanuudeksi, joka synnyttää uusia innovaatioita yhteiskuntaan.

Kestävä kehitys lisää merkityksellisyyden tunnetta

Palatkaamme lopuksi blogitekstimme pohdintoihin työn merkityksellisyydestä. Olisiko sittenkin parempi kysyä, mitä kaikkea sinusta tulee isona? Millaisen tarinan rakennamme ja millaisten eri osaamisten kautta liitymme osaksi ratkaisua ja toivottua tulevaisuuskuvaa?

Entä jos seuraavan kerran kohdatessamme ventovieraan, kysyisimmekin millaiset asiat saavat sinut kokemaan merkityksellisyyttä? Jos teemme työssämme merkityksellisiä asioita ja löydämme siitä sellaisia, voi keskustelu luontevasti siirtyä myös siihen, kuinka voimme työssämme edistää kestävyyttä, vastuullisuutta ja siten myös merkityksellisyyttä.