Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Kun opinnäytetyö ei sujukaan

Kirjoittajat:

Julkaistu : 16.08.2022

Ammattikorkeakoulussa opiskelijamme tekevät opintojensa loppuvaiheessa opinnäytetyön, jonka laajuus on 15 opintopistettä. Opinnäytetyö on prosessi, jonka aikana opiskelija oppii lisää ja toisaalta osoittaa ammattiosaamistaan: miten hän soveltaa tietojaan ja taitojaan valitusta teemasta.

Opinnäytetyö on osaamisen osoittamista

Yleensä opinnäytetyö tehdään yhdessä työelämän kanssa. Tällöin opinnäytetyön teemana on aito työelämän ongelma, jota tutkitaan, kehitetään ja ratkaistaan yhdessä työelämän kanssa. Suurimmalla osalla opiskelijoistamme opinnäytetyö sujuu, ja heidän saamansa ohjaus on riittävää.

Opinnäytetyö on parhaimmillaan ammattiosaamisen kehittämistä ja osoittamista, jossa työelämä ja opiskelija oppivat sekä toimivat yhdessä, ja opinnäytetyön avulla opiskelija voi työllistyä. Parhaimmillaan opinnäytetyö on osaamisen taidonnäyte, ja opiskelija työllistyy sen avulla.

Opiskelija voi tarvita lisätukea ja ohjausta

Joskus opinnäytetyön tekeminen ei sujukaan kuin tanssi, ja opiskelijat kaipaavat siihen enemmän ohjausta ja tukea. Perusteita lisätuen ja ohjauksen tarpeelle voivat olla opiskelijan oppimiseen liittyvät vaikeudet, sairaus, omaan elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat tai jotkin muut syyt.

Joku opiskelija on voinut saada oppimiseen liittyviin vaikeuksiin tukea jo opintojensa aikana, mutta toisaalta on opiskelijoita, joiden oppiminen on sujunut opinnoissa siihen asti, kunnes tulee opinnäytetyön vaihe. Heillä oppimiseen liittyvät vaikeudet voivat korostua tässä vaiheessa opintoja.

Opinnäytetyön prosessi on vaativa, ja siinä korostuvat muun muassa itsenäinen tekeminen, aikataulutus ja akateemisen kirjoittamisen taidot. Opiskelijat ovat erilaisia, ja heillä on erilaisia taitoja.

Ohjaajien havaintoja

Ohjauskokemuksiin liittyvissä opettajien ja erityisopettajien haastatteluissa nousi esille, että opinnäytetyön sujumiseen osa opiskelijoista tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta. Näiden opiskelijoiden määrä on kasvanut, ja heidät tulee huomioida ohjausprosessissa eri tavoin. Opettajat ja erityisopettajat pitivät tärkeänä, että opiskelija tietää koko prosessin ajan, milloin ohjausta on saatavilla.

Kun opinnäytetyö ei suju ja opiskelijan prosessia täytyy tukea enemmän, on tärkeää edetä askel askeleelta opiskelijan kanssa yhdessä. Prosessin alkuvaiheessa tarvitaan enemmän tukea, kun rajataan aihetta, rakennetaan yhteistyötä, mietitään askeleita eteenpäin ja tsekkauspisteitä sekä aikataulutetaan prosessia. Tuen ja ohjauksen on oltava konkreettista, josta opiskelija hyötyy prosessissaan. Erilaisten materiaalipakettien ja apuvälineiden esille tuominen ja käyttö edistävät myös opinnäytetyön tekemistä.

Opiskelija tarvitsee usein säännöllistä ohjausta, yhteistä pohdintaa ja varmistusta siihen, mitä hän on tehnyt ja mitä tehdä seuraavaksi. Tyypillisesti tukea tarvitaan kokonaisuuden hahmottamiseen, sen pilkkomiseen osiin, toiminnan ohjaukseen liittyen, kirjoittamisen taitojen tukemiseen, prosessin aikataulutukseen ja ohjauksen konkreettiseen toteuttamiseen. Ohjauksessa opiskelijat hyötyvät yksilöllisestä ohjauksesta ja vertaisryhmissä tapahtuvissa pohdinnoista.

Opettajien ja erityisopettajien mielestä lisäohjausta opinnäytetyön tekemiseen tarvitsevien opiskelijoiden prosessia olisi tarkasteltava uudelleen, jotta turvataan opiskelijan valmistuminen ja riittävät resurssit ohjaukseen.

Opiskelijoiden kokemuksia ja toiveita

Haastatteluun osallistuneet opiskelijat olivat jo tehneet opinnäytetyön tai heillä oli se prosessin loppuvaiheessa. He olivat tarvinneet enemmän ohjausta ja tukea prossissaan. Opiskelijat toivat haastatteluissa esille ajatuksiaan ja toiveitaan jatkossa kehitettäväksi.

Yhteisenä, koko prosessina liittyvänä toiveena opiskelijoilla oli opinnäytetyön kokonaisprosessin ennakointi, kuvaaminen, pilkkominen ja aikatauluttaminen selkeästi. Opiskelijat kaipasivat yhtenäistä paikkaa, jossa olisi kaikki opinnäytetyötä koskeva informaatio esillä ja joka olisi päivittyvä. He kaipasivat avointa tuen tarjontaa, joka mataloittaisi tuen piiriin hakeutumista. Tuen saamisen ei pitäisi olla erillinen prosessi vaan opinnäytetyöhön liittyvä käytännön ohjaukseen liittyvä toiminta. Opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyen apuvälineet ja niiden käyttö sekä vartaistyöpajat olisi hyvä saada mahdollisuutena kaikille. Opiskelijat kaipasivat vahvemmin esille erilaisten opinnäytetyön tekemisen mahdollisuuksia.

Opiskelijat miettivät myös, voisiko jokainen opinnäytetyön pienempikin vaihe olla oma arvioitava kokonaisuutensa. Tällöin suoritusten karttuminen voitaisiin todeta vaihe vaiheelta ja prosessin jatkuvuus olisi turvattu, vaikka opinnäytetyön tekemiseen menisikin enemmän aikaa. Valmistumisen ennakoiminen opinnäytetyön osalta on opiskelijoille myös tärkeää. He pohtivat, voisiko olla aikataulua, jossa kerrotaan, että jos aiot valmistua tiettynä päivänä, prosessi tarkoittaa käytännössä takaperin ennakoituna aikatauluna tätä.

Lopuksi opiskelijat pohtivat kypsyysnäytettä. Joillekin rima nousi korkealle sen edessä, vaikka opinnäytetyö olikin tehty. He miettivät, miten sitä voisi ennakoida ja tuoda opintojen aikana konkreettisesti esiin, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Opiskelijat arvostavat ohjausta

Opiskelijat kokivat, että ohjaajalla on merkittävä rooli opinnäytetyönprosessin tukijana. Heidän mielestään ohjaajan kanssa työskentely tarkoittaa laskukaavana 1+1=3. Ohjaaja osaltaan haastaa, vahvistaa ja innostaa pohtimaan, tekemään ja kehittämään, jolloin opiskelija saa osaamisensa esille opinnäytetyössä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että opiskelija on omalta osaltaan aktiivinen ja innostunut valitusta opinnäytetyön teemasta.

Ohjaajan kanssa yhdessä käytävässä aloituskeskustelussa on tärkeää kartoittaa opiskelijan voimavaroja, mahdollisuuksia sekä ohjauksen ja tuen tarvetta. Prosessin keskivaiheella tarvitaan tukijaa, kyseenalaistajaa ja vertaistukea. Opiskelijat kokivat, että ohjaajan palaute ja lisäkysymykset ovat tässä vaiheessa todella tärkeitä prosessin eteenpäin viejänä.

Opinnäytetyön päättövaiheessa ja viimeistelyssä opinnäytetyön kokonaisuus korostuu sekä teorian että päätelmien loogisuus. Opiskelijoiden mielestä merkittävää oli yhdessä tehdystä työstä iloitseminen – jaettu ilo onnistuneesta kokonaisuudesta oli heille merkityksellinen ja ammattiosaamista vahvistava kokemus.

Sole – Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta -hankkeessa tavoitellaan korkeakouluopiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, elämänhallinnan, opintokyvykkyyden ja suoritusten parantamista. Keskiössä ovat erityisesti elämänhallinta, tasa-arvoisuus ja hyvinvointi

Hankkeessa vahvistetaan Haaga-Heliassa ohjauksen rakenteita ja muotoja sekä lisätään innovatiivista ja hyvinvointia edistävää opetusta. Lisäksi kehitämme opiskelijoiden vertaistoimintaa ja valmennusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke Haaga-Heliassa ajalla 1/2022 – 12/2023.

Kirjoitus perustuu hankkeessa tehtyihin opiskelijoiden, opettajien ja erityisopettajien haastatteluihin touko-kesäkuussa (N=14) opinnäytetyön prosessiin liittyvistä kokemuksista silloin, kun opinnäytetyö ei sujukaan. Opiskelijat olivat niitä, joiden opinnäytetyö ei ollut sujunut aikataulun, tavoitteiden ja toteuttamisen osalta helposti. He ovat tarvinneet enemmän tukea, ohjausta ja aikaa opinnäytetyönsä tekemiseen.

Haastatellut opettajat olivat ohjanneet opiskelijoita, joiden opinnäytetyö vaati enemmän ohjausta ja tukea. Erityisopettajien näkökulmana oli kokemukseen perustuvat havainnot opinnäytetyön ohjauksesta, tuesta ja erityisopettajan roolista.