Siirry sisältöön
Kohti työllistymistä ja kaikille saavutettavaa työelämää

Ohjaajan tehtävänä on valmistaa työpaikan henkilöstöä vastaanottamaan opiskelija ja opiskelijaa toimimaan työpaikan toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Kirjoittajat:

Eija Honkanen

yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 14.02.2020

Työelämässä tapahtuvaa ohjausta varten tarvitaan kaikkien keskinäistä, arvostavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta. Opettajalla on vuorovaikutuksen luojana ja yhteistyön rakentajana aktiivinen rooli. Hän vaikuttaa omalla vuorovaikutuksellaan ja ohjauksellaan keskeisesti siihen, millaista vuorovaikutus on: miten tullaan kuulluksi, miten rakennetaan luottamusta, miten kohdataan ja kunnioitetaan toinen toistensa osaamista.

Työpaikalla tapahtuva ohjaus edellyttää yhteistyötä, jossa työpaikan toimintatapojen, osaamistarpeiden ja työpaikan kulttuurin tuntemus on keskeistä. Opettajan onkin hyvä perehtyä riittävästi ennakkoon muun muassa työpaikalla työskenteleviin henkilöihin, sääntöihin, työturvallisuuteen, työaikaan ja työtehtäviin, jotta hän voi ohjata opiskelijaa osaltaan myös näissä. Opettaja voi käyttää apuna työanalyysia, jossa yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa rakennetaan yhteistä ymmärrystä työtehtävistä ja siitä, miten työpaikalla toimitaan. Samalla hän voi kartoittaa ja edistää työpaikan saavutettavuutta keskustelemalla  fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, viestinnälliseen ja talouteen liittyvistä esteettömyystekijöistä sekä niiden kokonaisuudesta.

Osatyökykyisyys saattaa mietityttää työnantajaa: mikä on osatyökykyisyyden syy, mitä henkilö osaa, mitä hänen perehdytys tai työssä tukeminen vaativat työyhteisöltä. Työnantajalla voi olla halukkuutta palkata osatyökykyinen, mutta hän ei tiedä miten se on mahdollista. Osatyökykyinen henkilö ei välttämättä osaa kuvata tai rohkene kertoa, mitä hän osaa tai missä tarvitaan tukea. Tähän sanoittamiseen ja yhteenliittämiseen tarvitaan opettajan lisäksi esimerkiksi työvalmentajaa.

Työnantajalla ja henkilöstöllä on halua ja ymmärrystä tarjota osatyökykyisille tai erityistä tukea tarvitseville henkilöille työtä. Tässä he tarvitsevat usein valmennusapua, sillä henkilöstöllä ei ole useinkaan tähän aikaa muutoin kuin kertomalla työtehtävistä. Koko työyhteisölle viestiminen koetaan tärkeänä. Henkilöstä, joka tekee esimerkiksi osa-aikatyötä, on tärkeää kertoa mm. hänen vastuunsa ja työtehtävänsä koko työyhteisölle. Näin vältetään väärinkäsityksiä ja selkeät työtehtävät vastuineen ovat kaikkien tiedossa. Valmennusosaamisen tarjoaminen on avainasemassa aidon työelämäosallisuuden onnistumisessa. Työnantajat kokevat opettajien valmentajamaisen työotteen hyväksi toimintamalliksi. Siinä opettaja tutustuu työpaikkaan ja työtehtäviin ennen opiskelijoita, jotta opiskelijoiden perehdyttäminen työtehtäviin olisi sujuvaa. Ammatillisuutta ja pitkäjänteistä yhteistyön rakentamista työnantajien suuntaan tarvitaan, jotta osatyökykyisellä opiskelijalla on mahdollisuus opiskella ja tehdä työtä.  Työnantajien mukaan ohjauksen tulee olla toisia kunnioittavaa, valmentajamaista ja voimavaralähtöistä yhteistyötä.


Teksti on osa Opitaan työhön yhdessä -hanketta (OPTY ESR 2018-2020). Hankkeessa on tavoitteena parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden siirtymävaiheiden ja koulutuksellisen tasa-arvoa tukevia palveluita. Hankkeessa on kehitetty osatyökykyisten henkilöiden ryhmävalmennusta ja opinnollistettu työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Mukana on ollut asiantuntijoita Ammattiopisto Livestä, Vates-säätiöstä, Kehitysvammaliitosta ja Haaga-Helia Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Näiden toimijoiden yhteistyön tuloksena on syntynyt erilaisia oppaita ja videoita liittyen ohjaukseen ja työnantajan kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä selvitys, jossa tarkastellaan osatyökykyisten nuorten työssä tapahtuvaa oppimista.  Kaikki tuotetut ohjaukseen liittyvät materiaalit löytyvät hankkeen sivuilta.