Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Käsikirjoituksella valetaan virtuaalisen oppimisympäristön kivijalka
Julkaistu : 07.12.2022

Vaikka Aaltonen (2019, 15–16) puhuu etenkin elokuvan käsikirjoituksen prosessista, on virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisessa paljon yhtäläisyyksiä. Ensin on idea tai visio, joka kirjoitetaan käsikirjoitukseksi. Pienistä palasista syntyy kokonaisuus, joka kuvausvaiheessa taas pilkotaan yksittäisiksi kuviksi, jotka leikkausvaiheessa taas yhdistetään. Alun idea ja visio syntyvät uudelleen katsojan tajunnassa.

Visio esimerkiksi virtuaalisesta opiskelijan ensimmäisestä työpäivästä tai uraohjauskeskustelusta kirjoitetaan juoneksi, joka kuvataan 360-kuviksi. Valitulla interaktiivisella sovellusalustalla kuvien kautta rakennetaan VR-laseja käyttävälle osallistujalle mahdollisimman autenttinen ja osallistava oppimiskokemus.

Virtuaalitodellisuudella (VR, Virtual Reality) tarkoitetaan virtuaalista ympäristöä, jossa tosielämän ympäristö ja esineet katoavat ympäriltä. VR-ympäristöjä on kahdenlaisia: sellaisia, joita todellisuudessakin on olemassa, ja sellaisia, jotka ovat täysin kuvitteellisia. (Hemminki-Reijonen 2021, 11‒12.) Tällaisen virtuaalisen oppimisympäristön rakentamisessa tarvitaan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa oppijan uppoutuminen esitykseen tai tuoda siihen elementtejä osallistumisesta.

Kaikki alkaa käsikirjoituksesta

Oppimisympäristötarinoiden rakentamisessa tarvitaan hyvä käsikirjoitus. Näin voidaan mahdollistaa oppijan uppoututuminen virtuaaliseen ympäristöön sekä lisätä sinne osallistavia, loogisesti eteneviä elementtejä, jotka syventävät oppimista.

Käsikirjoittaminen ei ole mystiikkaa (Aaltonen 2019, 12, 14); tarvitaan vain hiukan mielikuvitusta ja loogista jäsentelykykyä. Käsikirjoitus on kokonaisuuden hahmottamista, sisällön rajaamista ja tarkentumista sekä erilaisten ratkaisujen hakemista.

Käsikirjoitukselle syntyy useita eri versioita, joita muokataan ja muutetaan useaan kertaan (Aaltonen 2019, 12). Arjen havainto on, että virtuaalisen oppimisympäristön käsikirjoitusprosessin aikana on hyvä olla useita lukijoita, joilta saa kriittistä ja rakentavaa palautetta. Vaiheittaisen käsikirjoitustyöskentelyn hyödyt toteaa myös Aaltonen (2019, 16): epävarmat asiat voidaan poistaa, virheet korjata ja lisätä uusia ideoita ja yksityiskohtia, joita ei muutoin huomattaisi.

Käsikirjoituksen alustoina on kokeiltu erilaisia ohjelmia, joilla on visualisoitu oppimisympäristön tarinallisuuden jäsentelyä. Näitä ovat Word-tekstinkäsittelyohjelmaa, Microsoft Visio -diagrammi- ja vektorinpiirto-ohjelma ja PowerPoint-esitysgrafiikkaohjelma. Tärkeää on, että käsikirjoitus ohjaa sekä 360-kuvien kuvaamista että oppimisympäristön rakentumista VR -alustalle.

Hyvän käsikirjoituksen laatu on kuitenkin arvioitavissa vasta valmiissa tuotoksessa (Aaltonen 2019, 14). Siksi on tärkeää, että myös valmiiden virtuaalisten oppimisympäristöjen rakennelmia arvioidaan ja muokataan monialaisesti ennen varsinaista julkaisua ja levittämistä. Prosessimainen yhteisrakentaminen on osoittautunut käsikirjoituksen ensi hetkiltä valmiin tuotoksen julkaisuun saakka ensiarvoisen merkitykselliseksi tavaksi toimia.

Käsikirjoittaja – kysy itseltäsi ainakin nämä viisi kysymystä

Käsikirjoittaessa tulisi kysyä itseltään: Mikä on tavoite? Mikä on kohderyhmä? Mitkä ovat käyttötavat? Mikä on tuotteen käyttöikä? Kuinka pitkä tuotos on? (Aaltonen 2019, 18‒22.)

Nämä kysymykset ohjaavat myös virtuaalisen oppimisympäristön käsikirjoitusta. Kirkas tavoite auttaa rajaamaan käsikirjoituksen oleellisen ympärille. Kohderyhmän määrittely auttaa rakentamaan henkilökohtaisempaa kokemusta virtuaalisesta oppimisympäristöstä, kun käsikirjoitusta pohditaan esimerkiksi tietyn ikäryhmän, olemassa olevien taitojen ja osaamisen vahvistamisen tarpeiden näkökulmista.

Lisäksi on hyvä huomioida, kenen näkökulmasta virtuaalista tarinaa viedään eteenpäin: onko osallistuja tarinassa mukana ensimmäisenä persoonana vai kolmantena persoonana.

Käsikirjoitukseen vaikuttaa myös materiaali levitys- ja käyttötapa. Mihin tarkoitukseen virtuaalista oppimisympäristöä rakennetaan käytettäväksi? Käytetäänkö materiaalia yhdessä opettajan kanssa oppimistilanteessa vai voiko oppimisympäristöön solahtaa esimerkiksi milloin tahansa koulun käytävällä?

Mikään ei ole ikuista. Oppimisympäristön käyttöikään vaikuttavat esimerkiksi toimintatapojen uudistukset, jopa paradigman muutokset ja joskus myös lainsäädäntö. VR-oppimisympäristön tarinallista pituutta arvioitaessa on huomioitava mm. mahdollinen kyberpahoinvointi ja aiheeseen kyllästyminen. Lisäksi, jos virtuaalisia ympäristöjä käytettään isossa ryhmässä, ei kaikille riitä samanaikaisesti VR-laseja, mitä muut silloin tekevät?

Lopuksi

Onnistuneiden virtuaalisten oppimisympäristöiden tarinat perustuvat vahvaan käsikirjoitukseen. Siihen tarvitaan tarinan vision kirkastamista, kiteyttämistä ja loogista jäsentämistä jollakin visualisoimista mahdollistamalla ohjelmalla. Lisäksi tarvitaan kohderyhmän tuntemusta ja ennen kaikkea monialaista, oppimisympäristön rakentamisen eri vaiheissa tapahtuvaa, dialogia. Hyödyntämällä yhteistä ajattelua, osaamista ja voimaa voidaan synnyttää jotain uutta.

Lähteet

Aaltonen, J. 2019. Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. 5. uudistettu painos. Hansaprint, Oy.

Hemminki-Reijonen, U. 2021. Virtuaalitodellisuus oppimisessa. Opas opettajille. Opetushallituksen oppaat ja käsikirjat 2021:3.

Virtuaalisesti omalla polulla (VOP) -hankkeessa luodaan henkilökohtaistettuja, autenttisia sekä immersiivisiä VR-oppimisympäristöjä edistämään opiskelijoiden digiosaamista sekä ura- ja työelämätaitoja. Hanke on ESR (EU REACT) -rahoituksella, osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.