Noin vuosi sitten tulevaisuustutkija Ilkka Halava puhui tulevaisuuden oppimisesta. Hänen mukaansa tulevaisuudessa ihan kaikki oppivat mutta jokainen voi valita oman tapansa oppia. Tämä edellyttää suurta ajattelutavan muutosta. Samalla se tuo Suomelle mahdollisuuden pysyä koulutuksen kärkimaana ja olla edelläkävijä tulevaisuuden oppimisen muotoilussa.

Markkinoinnissa ja myynnissä palvelumuotoilusta ja asiakaskokemuksesta on puhuttu jo pitkään. Asiakkaista kerätään dataa, jotta heidät tunnetaan ja heitä osataan palvella paremmin. Hyvä asiakaskokemus muodostuu useista eri elementeistä niin tiedon, tunteen kuin aistien tasolla. Se myös määrittää palveluntarjoajan ja asiakkaan suhteen ja sen lopputuloksen. Ei ole enää harvinaista, että asiakkaitaan hyvin palveleva yritys tuntee asiakkaan, tarjoaa hänelle mieluisia kokemuksia ja osaa ennakoida hänen tarpeitaan.

Mitä merkitsee saman ajattelun siirtäminen oppimiseen? Oppijoita, kuten asiakkaitakin, on useanlaisia ja heidän mieltymyksensä ovat erilaisia. Mieltymysten lisäksi oppimisessa ratkaisevat myös henkilökohtaiset oppimiseen liittyvät ominaisuudet. Joku oppii parhaiten pänttäämällä yksin, toinen muistaa kuulemansa asiat parhaiten, kolmannelle asiat avautuvat parhaiten visualisoimalla opittava asia. Keskittymis- tai muut oppimiseen liittyvät haasteet saattavat myös vaikuttaa oppimistapaan.

Oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä, mutta julkinen keskustelu oppimistavoista ja niiden tukemisesta on jäänyt vähemmälle. Miten voisimme tukea jokaista erilaista oppijaa niin, että kaikki oppisivat saman asian mutta itselleen parhaalla tavalla? Peruskoulusta oppilaat siirtyvät eteenpäin toiselle tai korkea-asteelle ja siitä edelleen työelämään, ja samat henkilökohtaiset oppimiseen liittyvät ominaisuudet kulkevat mukana. Myös työikäisen väestön jatkuva oppiminen on yhteiskunnallisesti merkittävä asia.

Oppimisen mahdollistaminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat siksi avainasemassa. Meidän tulisi kehittää ja luoda työkaluja ja menetelmiä, jotka tukevat mahdollisimman monen oppimista. Samalla siirrymme ongelmalähtöisestä erityisen tarpeen tunnistamisesta ratkaisukeskeiseen ja kannustavaan oppimiseen. Pedagogisesti monipuoliset, mietityt ratkaisut tukevat kaikkia oppijoita.

Tulevaisuuden oppimistapoja ja -ympäristöjä kehitetään ammattikorkeakouluissa pedagogista osaamista ja uusinta teknologiaa hyödyntäen. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun MOPPA-hankkeessa tutkitaan oppijan motivaation ja itseohjautuvuuden kehittymistä oppimisanalytiikan työkalujen avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa hyviä toimintamalleja oppimisprosessin opiskelijalähtöiseen muotoiluun ja oppimisympäristöjen työkalujen kehittämiseksi.

Haaga-Helian vuorovaikutuslaboratoriot mahdollistavat myös oppimisympäristöjen kokeellisen testaamisen. Miten oppijoiden katse liikkuu ja viipyy ruudulla? Miten erilaiset oppijat liikkuvat oppimisympäristössä ja millaisia tunnereaktioita eri kohdat aiheuttavat? Aiheuttaako jokin kohta stressireaktioita? Tutkimalla näitä asioita psykofysiologisin menetelmin ja yhdistämällä niitä oppimisympäristöjen keräämään muuhun dataan saatamme saada kokonaisvaltaisemman kuvan siitä, miten yksilöllisiä tai yleisiä opiskelijoiden polut ja vuorovaikutus oppimisympäristöjen ja -materiaalin kanssa todellisuudessa ovat.