Eikö nämä kysymykset ole jo ratkottu korkeakoulutuksessa? Onhan erilaisia opiskelumuotoja, kuten monimuotototeutusta, ollut käytössä jo pitkään. Lisäksi työn opinnollistamista ja muita työpedagogisia ratkaisuja on tutkittu ja hyviä käytäntöjä levitetty (esimerkiksi TYÖPEDA-hanke).

Opiskelijabarometrissa vuonna 2019 kysyttiin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilta, miten työn ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu ja miten korkeakouluissa joustetaan, tuetaan ja arvioidaan työssä hankittua ja kehittyvää osaamista. Kysymyksillä selvitettiin korkeakoulujen työelämäkäytäntöjä sekä korkeakoulun tasolla että opettajien toiminnassa. Kysymykset perustuivat työn opinnollistamisen malliin (Vanhanen-Nuutinen, Saari, Mäki & Kotila, 2018).

Korkeakouluissa joustetaan opiskelijoiden työn ja oppimisen yhteensovittamiseksi

Opiskelijabarometrin tulosten mukaan tilanne korkeakouluissa on melko hyvä. Pääsääntöisesti opiskelijoita tuettiin työn ja opiskelun tasapainottamisessa. Opettajat arvostivat opiskelijoiden työssä hankkimaa osaamista ja kannustivat sen soveltamiseen ja hyödyntämiseen opinnoissa. He myös kannustivat opiskelijoita hankkimaan työkokemusta opintojen aikana.

Opiskelijat arvioivat, että korkeakouluissa on joustavat käytännöt, jotka mahdollistavat työn ja oppimisen yhteensovittamista. Erityisesti terveys- ja hyvinvointialan sekä kasvatusalan opiskelijat arvioivat koulutusalansa joustaviksi useammin kuin muiden alojen opiskelijat. Tämä selittynee koulutusalojen perinteillä, kuten harjoittelujaksojen ajoittumisella opintojen aikana.

Opiskelijat arvioivat opettajien toimintaa kriittisemmin kuin koulutusalan käytäntöjä kaikilla koulutusaloilla. Opettajat joustavat opetusjärjestelyissä vähemmän kuin koulutusalalla yleensä toimitaan.

Työssä kehittyvän osaamisen arvioinnissa ollaan edelleen varovaisia

Opettajat olivat opiskelijoiden vastausten perusteella varovaisia ohjaamaan opiskelijoita suorittamaan opintoja työelämässä, toisin sanoen työn opinnollistamiseen. Opettajat eivät myöskään aina ottaneet työssä hankittua osaamista huomioon arvioinnissa. Tässä oli eroja eri-ikäisten opiskelijoiden ja mies- ja naisopiskelijoiden välillä. Vanhemmat opiskelijat ja miesopiskelijat arvioivat työssä kehittyneen osaamisensa vaikuttaneen arviointiin myönteisemmin kuin nuoret opiskelijat ja naisopiskelijat.

Monimuoto-opetus ei ole sen työelämäjoustavampaa kuin päivätoteutus

Monimuotototeutus on otettu käyttöön, jotta työn ja oppimisen yhteensovittaminen olisi mahdollista. Yllättäen tämä ei kuitenkaan näkynyt opiskelijoiden arvioimissa päivä- ja monimuotototeutuksen käytänteissä. Tämä kertoo siitä, että aikataulujoustot opetusjärjestelyissä ovat tärkeitä mutta eivät riittäviä opintojen ja työn mielekkään synergian mahdollistamiseksi. Kyse on myös siitä, miten opetuksessa ja ohjauksessa puhutaan opiskelijan työstä ja osaamisesta ja mikä on työssä kehittyvän osaamisen merkitys opinnoissa.

Lopuksi

Mahdollisuudet työn ja oppimisen tasapainottamiseen sekä työssä kehittyvää osaamista tukeva ohjaus ja opetus lisäävät opiskelijan tyytyväisyyttä opintojensa etenemiseen sekä omaan oppimiseen. Ne myös parantavat opiskelijan ajanhallintaa, mikä puolestaan vähentää stressiä. Tämä vaikuttaa suoraan opiskelutyytyväisyyteen ja motivaatioon. (Vanhanen-Nuutinen ym., 2018.)

Haaga-Heliassa on oltu eturintamassa kehittämässä Work & Study -mallia ja siihen perustuvaa työn opinnollistamisen ohjausta ja osaamisen arviointia (mm. Mäkelä & Moisio, 2017; Pettersson, 2018; Iloranta, 2019; Kotila, 2020). Tavoitteena on nyt yhtenäistää käytäntöjä ja käytettäviä käsitteitä sekä laatia yhtenäinen toimintamalli (Iloranta, 2020). Kehityssuunta on oikea, etenkin kun koulutusuudistuksessa avataan opintoja työelämässä toimiville jatkuville oppijoille. Silti on tärkeää edelleen pitää keskiössä, miten opiskelijoita ohjataan kehittämään osaamistaan työssä ja miten työssä kehittyvää osaamista arvioidaan.

Tutkimuksen toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus kyselytutkimuksena 2019. Kohderyhmänä oli keväällä 2019 läsnäolevat alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Kyselyyn vastasi 6 547 ammattikorkeakouluopiskelijaa. (Murto & Lauronen, 2019). Tässä esitettyjä tuloksia kuvataan tarkemmin artikkelissa Vanhanen-Nuutinen, L. 2020.

Lähteet:

• Iloranta, E. 2019. Opinnollistamisesta tehtiin koko talon yhteinen asia kertarysäyksellä. Teoksessa H. Kotila & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Työn ja oppimisen liitto. Toteemi-hankkeen uusia innovaatioita. Haaga-Helian julkaisuja, 5–9. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
• Iloranta, E. 2020. Korkeakoulu työssä tapahtuvan oppimisen tukena. Teoksessa: K. Mäki (toim.), Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva? Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. Haaga-Helian julkaisuja 10.
• Murto, V. & Lauronen, T. 2019. Opiskelijabarometri 2019. Tiedonkeruun toteutus ja vastaajat.
• Mäkelä, M. & Moisio, A. 2017. Conceptualizing validation of work experience in a Finnish University of Applied Sciences. Teoksessa R. Duvekot, D. Coughlan & K. Aagaard (toim.), The Learner at the Centre Validation of Prior Learning strengthens lifelong learning for all. Series VPL-Biennale nr. 6: 273–286.
• Pettersson A. 2018. Work & Study, opi työssä. Näkökulmia työn opinnollistamisen ohjaukseen. UAS-journal no 2.
• Vanhanen-Nuutinen, L., Saari, J., Kotila, H. & Mäki, K. 2018. Opintojen aikainen työssäkäynti – ongelma vai mahdollisuus ammattikorkeakouluopinnoissa? Eurostudent VI tutkimuksen artikkelisarja. OKM julkaisuja 10.
• Vanhanen-Nuutinen, L. 2020. Korkeakoulun työelämäkäytännöt opiskelijoiden arvioimana. (Prosessissa julkaistavaksi Otuksen Opiskelijabarometri 2019 raportissa.)