Viekö robotti tulevaisuudessa työni? Automatisaatio on trendi, joka läpileikkaa toimialoja ja muokkaa työelämää kiihtyvään tahtiin. Ainakin yhden yhdysvaltalaisen analyysin mukaan me opettajat olemme vielä turvassa työn automatisaatiolta. Sen mukaan on nimittäin 1 %:n todennäköisyys, että robotti korvaa meidät seuraavien muutaman vuosikymmenen kuluessa.

Ammatillisen opettajankoulutuksen tulee jatkuvasti kehittää sisältöään vastaamaan muuttuvan työelämän osaamisvaateisiin. Opettajaopinnoista valmistuvat opiskelijamme edustavat poikkileikkaavasti kaikkia ammattialoja. Millainen trendi automatisaatio on sitten muilla toimialoilla?

Tutkimusten mukaan koneoppiminen ja robotiikka kehittyvät valtavan nopeasti, jolloin ihminen on korvattavissa koneella yhä useampien tehtävien osalta. Yhdysvalloissa tehdyn laajan työnkuvia koskevan analyysin (Chui, Manyika & Miremadi 2015) mukaan nykyisellä teknologian tasolla lähes puolet (45 %) työtehtävistä voitaisiin automatisoida ja lähitulevaisuuden kehitystasolla selkästi yli puolet (58 %). Ammattien totaalinen automatisointi on vielä kaukana horisontissa (5 %). Kuitenkin jo nykyisellään 60 % ammateista voitaisiin automatisoida merkittäviltä osin (30 %). Ennen työelämän tehtävien, palkankorotusten ja ylennysten “kilpailussa” ihmiset ottivat mittaa toisistaan. Nyt ihmisten kehittämä automaatio on eräänlainen “kilpailija” myös. (Nokelainen 2019.)

Nokelaisen (2019) mukaan pakoa ”rutiineihin” ei enää ole. Tehtävien automatisoituessa suorittava työ katoaa, mikä johtaa väistämättä siihen, että vain vaativat työt jäävät. Työntekijän pitääkin olla jatkuvasti läsnä ja tarkkaavainen. Työn sosiaalinen, empaattinen, eettinen ja luova puoli korostuu entistä useammin. Trendi näyttäisi olevan, että myös muut kuin toistuvat ja rutiiniluonteiset tehtävät tulevat automatisoitumaan. Asiantuntijatehtävissä meillä on käytössä jo esiprosessoitua dataa ja älykästä tukea (second opinion) vaikeisiin päätöksentekotilanteisiin. Korkeapalkkaiset työntekijät kilpailevat myös koneita vastaan. Niitä ovat esimerkiksi erilaisten analyysien ja raporttien tuottaminen, robottien toimintaa säätelevät robotit tai hoitosuositusten antaminen sairauksiin laajojen tietokantahakujen perusteella (esim. Watson-tekoäly).

Haastattelimme yhteensä 15 tutkittavaa, jotka edustivat laajasti eri työelämän sektoreita. Laadullinen Pedagogisoituvan työelämän -tutkimus on osa valtakunnallista OPEKE-hanketta ja opettajankouluttajan työelämäosaamisen kehittämistä. Alustavat tutkimustuloksemme tukevat myös edellä kuvattuja nykyhetken ja tulevaisuuden automatisaation trendejä. Automatisaatiokehitys on tulostemme mukaan edennyt nopeasti erityisesti pankki- ja vakuutusalalla. Automatisaatio on synnyttänyt esimerkiksi uusia palvelukonsepteja, kuten haastateltava alla toteaa:

”Vahva teknologian muutos on tuonut sitä, että ihmisten täytyy oppia. Meille tulee digitalisaatiota palveluprosessiin. Ihmiset siirtyvät mobiileihin, on asiakaskäyttäytymisen muutos ja otamme voimallisemmin käyttöön jakamistaloutta. Kysytään miten ihmiset haluavat vakuuttaa? Nämä isot muutokset on tuonut konkreettisesti tälle pitkän ajan stabiilille toimialalle, että muutos on ollut pakko hyväksyä. Se tarkoittaa, että meidän henkilöstön täytyy myös osata nopeasti oppia ja muuttua. Esimerkiksi mitä uusia teknologioita me voidaan hyödyntää meidän omassa liiketoiminnassa? Okei, nyt on tällainen uusi palveluntarjoaja, joka on tuottanut sen, että me voidaan tehdä tämmöisiä automaattisia ulossoittoja. Robotti soittaa meidän asiakkaille. Ääni on erittäin miellyttävä. Ei asiakas tiedä onko se ihminen vai robotti.” (tutkittava #4)

Automatisaation trendi on johtanut siihen, että jatkuva oppiminen on läsnä henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Toinen tutkittava tuokin esiin sen, että jatkuva oppiminen ei ole enää vaihtoehto vaan pidemminkin edellytys työpaikan säilyttämiseen:

”Me ollaan valtavassa murroksessa tällä hetkellä. Automatisaatio ja digitalisaatio vyöryy läpi. On paljon niitä, jotka on ollut meillä koko elämänsä töissä. Se työ, mitä ne teki työuran alussa oli jotain aivan muuta, mitä se on nyt. Muutos on kiihtynyt entisestään. Vaaditaan koko ajan uusien toimintojen omaksumista. Eli jatkuva oppiminen ja osaaminen liittyy siihen, että pysyy mukana. Jaksaa. Jos ajatellaan esimerkiksi pitkään talossa olleita. Ei heillä ole vaihtoehtoa siihen. Muuten he ei saa pitää työtään. Ei ole enää olemassa helppoa vaihtoehtoa. Et sä voi enää sanoa, että mulle riittää tämä tietotaso ja osaaminen, jolla mä sitten teen töitä.” (tutkittava #11)

Vaikka opettajat ovat yhtenä ammattiryhmänä suojassa automatisaation trendiltä, on meidän äänenpainollamme suuri merkitys. Koulutuksella on yhä merkittävämpi rooli pohdittaessa sivistyksellisiä kysymyksiä ja päämääriä sekä tunnetta ihmisen arvokkuudesta osana yhteiskuntaa. Työn muuttuessa automatisaation pyörteissä meidän onkin hyvä pysähtyä ja kysyä sekä itseltämme että toisiltamme, mikä on meidän roolimme ja paikkamme? Mikä saa sinut heräämään joka aamu tunteeseen, jossa koet tekeväsi merkityksellisiä asioita ja rakennat omalla panoksellasi parempaa huomista? Sieltä nousevat näkökulmat, joita automatisaatio ei läpäise.

Kirjoittajat ovat Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettajat Jani Siirilä ja Kimmo Mäki. Vahvistetusti kirjoittajat eivät ole robotteja.

Lähteet

Chui, M., Manyika, J., & Miremadi, M. (2015). Four fundamentals of workplace automation. McKinsey.

Nokelainen, P. (2019). Varastaako robotti työsi tulevaisuudessa? Robotisaation ja automatisaation mahdollisuudet ja uhat ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Ammatillisen koulutuksen ja AMK tutkimuspäivät 2019 – Keynote.

Will robot take my job? (2019)