Siirry sisältöön
Pedagogiikka
Jakoviivat hälvenevät – ammatillista koulutusta ja oppimista kehitetään ratkaisemaan aikamme suuria haasteita

Ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat entisestään vahvistamassa keskinäistä yhteistyötään, nyt soveltavan tutkimuksen alueella.

Julkaistu : 17.08.2022

Koulutus on ratkaisun avain aikamme suuriin murroksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon. Julkisessa keskustelussa on esitetty huoli siitä, että työvoiman osaaminen ei kohta riitä murroksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, jos koulutuksen tasosta ei pidetä huolta. Tähän haasteeseen myös Opetus- ja kulttuuriministeriön viime keväänä julkaisema Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026 pyrkii osaltaan vastaamaan.

Opettajalla tulee olla laaja-alainen perusosaaminen, johon kuuluu syvällinen oman alan osaaminen. Opettajuus on myös uutta luovaa asiantuntijuutta ja toimijuutta, johon kuuluu viheliäisten ongelmien tarkastelua ja ratkaisemista. Näin myös korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen toimintaan kohdistuu merkittäviä odotuksia ja uudistusvaatimuksia.

Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus ovat viime vuosina muuttuneet. Työpaikat ovat enenevässä määrin oppimisympäristöjä. Digitalisaatio on tehnyt oppimisesta kaikkiallista. Opiskelijat ovat yhä moninaisempia, ja opettamisen eetos painottaa vahvasti yksilöllisyyttä ja henkilökohtaistamista. Oppimisesta on tullut jatkuvaa ja sen ympäristöt ovat laajentuneet. Näin myös ammatillinen opettajankoulutus, ammatillinen opettajuus ja osaamisvaatimukset ovat muuttuneet ja muutoksessa. Tehtyjä muutoksia ja niiden merkitystä sekä vaikutusta ammatilliseen oppimiseen, osaamisen kehittymiseen, opettajuuteen tulee tutkien seurata. Onkin tunnistettu tarve tutkimukselle, joka on käytäntöläheistä ja soveltavaa ja joka myös menetelmällisesti kehittää ammatillista oppimista, osaamista, työelämää ja tulevaisuuden pedagogista osaamista eri ammatillisen oppimisen konteksteissa.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen tavoite on muodostaa soveltavan tutkimuksen keskittymä, joka rakentaa elinvoimaista ja kestävää työelämää työelämäläheisen oppimisen ja koulutuksen sekä ammattikasvatuksen keinoin. Tätä varten on perustettu tutkimusryhmä, joka edistää monitieteistä, korkealaatuista ja ajankohtaista soveltavaa tutkimusta sekä kehittämistoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tämän myötä tavoitteena on, että ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat tulevaisuudessa haluttuja, aktiivisia ja arvostettuja tutkimus- ja kehittämiskumppaneita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Konkreettiset askelmerkit
Tutkimusryhmä määritteli tehtäväkseen seuraavat:

  • Parantaa työelämälähtöisen oppimisen ja ammattikasvatuksen tutkimustoiminnan ja sen tulosten näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä sekä levittää tuotettua uutta ja ajankohtaista tietoa, toimintatapoja, tutkimustuloksia ja kehittämistoiminnan hyviä käytänteitä ammatillisen oppimisen ja koulutuksen kehittämiseksi.
  • Edistää ja kehittää ammatillista osaamista ja työelämäläheistä oppimista sekä ammattikasvatusta koskevaa soveltavaa tutkimusta sekä opettajakorkeakoulujen tutkimusyhteistyötä. Painopisteinä ovat ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta, ammatillista oppimista, opettajuutta, pedagogiikkaa, ammattikasvatusta sekä työelämässä oppimista ja digitalisaation merkitystä oppimisessa ja koulutuksessa koskevat aiheet.
  • Edistää ja vahvistaa ammattikorkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, työelämässä oppimisen sekä ammatillisen opettajankoulutuksen tutkimusperusteista kehittämistä.
  • Vahvistaa tutkimuksen painopisteiden osalta korkeakoulujen, elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja yhteisöjen kanssa verkostoitumista kansallisesti ja kansainvälisesti.
  • Lisätä ammatillisen opettajuuden vetovoimaisuutta ja arvostusta
  • Edistää ja aktivoida yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja keskustelua ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulutusta koskevaan päätöksentekoon vaikuttamiseksi.

Seuraa tutkimusryhmämme postauksia #aokkittutkii

Ammatillisen opettajakorkeakoulujen tutkimusryhmä

Sirpa Laitinen-Väänänen (JAMK) ja Minna Silvennoinen (JAMK), Mika Tammilehto (HAMK), Sanna Ruhalahti (TAMK), Jiri Vilppola (TAMK), Esa Virkkula (OAMK), Kati Korento (OAMK), Merja Alanko-Turunen (Haaga-Helia), Irma Kunnari (Haaga-Helia) ja Jani Siirilä (Haaga-Helia)

Lähde

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026.