Perustimme kokeilun tutkivan oppimisen, käänteisen pedagogiikan ja immersiivisyyden periaatteille ja aloimme kutsua toteutustapaa immersiiviseksi pedagogiikaksi sen kokemuksellisuuden ja uppoutumisen tunteen vuoksi.

Kokeilun ollessa noin puolessa välissä pyysimme opiskelijoilta välipalautteen. Palaute tehtiin vertaisryhmissä, joissa opiskelijat pohtivat opettajankoulutusta ja vertaisryhmien toimintaa yhdenvertaisuuden, vastuullisuuden, yksilöllisyyden, henkilökohtaistamisen, kehittämisen ja osaamisen arvioinnin näkökulmista. Palaute koski koko opettajankoulutusta, mutta nostamme tässä esille erityisesti palautteen, joka liittyy lähipäivien immersiiviseen opiskelijalähtöiseen toteutukseen.

Toimintatapa sai paljon positiivista palautetta

Opiskelijat nostivat esille muun muassa seuraavia hyviä asioita.

”Opettajankoulutus on mielestämme menossa oikeaan suuntaan, kun opiskelijoille on annettu isompaa roolia ja vastuuta esimerkiksi lähipäivien järjestämisen suhteen.”

”Koulutuksen aikana on hyvä mahdollisuus kehittyä harjoittelun kautta esimerkiksi opetuksen suunnittelussa kuin järjestelyissä, vailla liiallisia paineita epäonnistumisesta.”

Palautteen mukaan opiskelijoiden sitoutuminen lähipäivien suunnitteluun ja toteutukseen oli hyvä. Kaikki osallistuivat ja kantoivat vastuunsa. Lähipäivien teemoihin liittyvät ennakkotehtävät tukivat vastuullista toimintakulttuuria. Opiskelijat kertoivat myös saaneensa kehittämisen menetelmiä omaan työhönsä.

”Lähipäivät ja oman päivän suunnittelu ovat tuoneet teemoja tietoisemmiksi. Tavoitteena on, että pystymme jatkossa huomioimaan nämä teemat eri tehtävissä ja arkityössä entistä paremmin.”

Oli hienoa huomata, että lähipäivien suunnittelu, toteutus ja vuorovaikutteinen yhteistoiminta koettiin näin arvokkaana oppimisen tapana. Vertaisryhmien toiminta koettiin kokonaisuudessaan positiivisena. Opiskelijat kokivat saamansa vastuun hyvänä ja he pystyivät ottamaan haltuun oman oppimisprosessinsa.

Yksi tai useampi lähipäivä verkkoon?

Tärkeitä kehittämisen kohteitakin löytyi.

Koulutuksen sisältöjen teemat ja niiden painotukset askarruttivat. Teemat koettiin laajoiksi ja niiden rajaaminen vaikeaksi. Teemoitus on yksi lähipäivien onnistumisen kulmakivistä ja siksi palaamme vielä opiskelijoiden kanssa tähän asiaan. Arvioimme yhdessä nykyisiä teemoja ja miten niitä tulisi muuttaa tai rajata.

”Toteutuuko opiskelijoiden toiminnallinen tasavertaisuus täysin.”

Opiskelijoiden erilaiset taustat ja erilainen osaamisen taso koettiin sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Ongelmana se nähtiin muun muassa siksi, että enemmän osaava ja opetus- ja ohjauskokemusta omaava opiskelija joutui toimimaan ryhmän resurssina ja vertaisopettajana. Syntyi kokemus siitä, että ei itse saanut lähipäivien teemoista niin paljoa irti kuin olisi halunnut. Toisaalta vahva palaute oli myös se, että lähipäivien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan kaikkien vahvuudet huomioon ja opitaan toinen toisilta.

”Ainakin yksi ryhmä voisi toteuttaa opetuksen verkko-opetuksena. ”

Tämä on erinomainen ehdotus. Vaikka käytämmekin koko ajan verkko-oppimisalustaa ennakkotehtävissä, ohjauksessa, materiaalien jakamisessa ja keskustelussa sekä edellytämme, että lähipäivien toteutuksessa käytetään vähintään yhtä digivälinettä, jää kokemus verkko-opiskelun toteuttamisesta vajaaksi. Siksi on perusteltua, että yksi tai useampi lähipäivä olisi tehty kokonaan verkkoon.

Me kouluttajat olemme innostuneita tästä mallista ja erittäin tyytyväisiä, että uskalsimme heittäytyä sellaiseen, jonka toteutumisesta ja lopputuloksesta ei voi olla varma. Otimme riskejä ja lähdimme uteliaana matkalle, joka on tuottanut myös meille uutta osaamista. Kohdistamme omat resurssimme opiskelijoiden ohjaamiseen, valmentamiseen ja tukemiseen. Autamme heitä oppimisen elämyksissä ja samalla pääsemme itsekin immersiivisen oppimisen maailmaan.