Ryhmätöitä on aivan liikaa. Tämän johtopäätöksen voisi tehdä 2022 opintonsa aloittaneiden sekä valmistuneiden opintopalautteista. Sama asia nousee säännöllisesti esille myös erilaisissa opintojaksokohtaisissa palautteissa.

Sosiaalisen median keskustelualustat komppaavat: ”Miksi ammattikorkeakoulussa tehdään melkein joka kurssilla vähintään yksi ryhmätyö?” Ryhmätyöt aiheuttavat selkeästi ärtymystä: ”Alkaa mennä hermot näihin loputtomiin ryhmätöihin.” Joku pohtii jopa opiskelun mielekkyyttä: ”Tekisi mieli jopa keskeyttää opinnot näiden ryhmätöiden takia.”

Jos asiaa tarkastelee syvemmin, voi huomata, että trendi ei ole uusi; asiasta on debatoitu yleisemmin mediassa ja erilaisilla sosiaalisen median alustoilla vähintään viimeiset viisi vuotta. Syytökset eivät koske ainoastaan ammattikorkeakouluja. Yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen opiskelijat jakavat saman huolen.

Miksi ryhmätöitä tehdään?

Ryhmätyötaidot ovat välttämättömiä työelämässä tarvittavia pehmeitä taitoja (eng. soft skills). Tarkastellessasi mitä tahansa kysytyimpiä työelämätaitoa koskevaa listausta (tuoreena esimerkkinä LinkedInin julkaisema LinkedIn 2023 Most In-Demand Skills: Learn the skills companies need most) nousevat kärkikymmenikköön väistämättä viestintä ja vuorovaikutustaidot, tiimityöskentely, projektinhallinta ja johtaminen.

Mikä muu opettaisi näitä taitoja paremmin kuin työskentely erilaisten ihmisten kanssa saman ongelman parissa pienen aikapaineen alla?

Kun jokainen ryhmän jäsen tuo oman osaamisensa, kokemuksensa ja ideansa mukaan yhteistyöhön, on lopputulos usein enemmän kuin osiensa summa. Mitä erilaisemmista ja eritaustaisista henkilöistä ryhmä koostuu, sitä paremmat edellytykset sillä on luoda uutta ja ratkaista erimerkiksi ristiriitatilanteita. Erilaiset kulttuurit tai elämänkokemus mahdollistavat vaihtoehtoisten ajatusmallien ja ratkaisutapojen hyödyntämisen.

Opettajan viisi vinkkiä tiimiytymisen tukemiseksi

Kuinka sitten opiskelijoiden toimintaa ryhmissä voisi tukea? Tässä muutama vinkki:

• Toimiva ryhmätyöskentely edellyttää jäsenten keskinäistä tuntemista, vuorovaikutusta, viihtymistä sekä luottamuksen rakentamista. Näiden asioiden vahvistamiseksi on mahdollista hyödyntää erilaisia tutustumis- ja ryhmäytymisharjoituksia.
• Jos tavoitteenasi on kerätä tiimeihin erilaisia vahvuuksia, kannattaa harkita persoonallisuustestien (esimerkiksi DiSC, Social Styles tai CliftonStrengths) hyödyntämistä. Analyysi auttaa ymmärtämään paremmin paitsi omaa, myös muiden käytöstä ja tukee ryhmädynamiikkaa sekä yhdessä toimimista.
• Vaikka opiskelijat haluavat vaikuttaa ryhmien kokoonpanoon, on opettajalla monesti paras ymmärrys kokonaisuudesta – erityisesti jos saatavilla on riittävästi taustatietoa. On suositeltavaa laatia esitehtävä, jossa opiskelijat kertovat itsestään, osaamisistaan, tavoitteistaan ja motivaatiostaan, ja hyödyntää tätä tietoa ryhmien muodostamisessa.
• Ryhmien koot voivat vaihdella, ja joskus parityöskentely toimii aikataulujen ja dynamiikan puolesta isompaa ryhmää paremmin.
• Opettajan tulee tukea tiimiytymistä ja auttaa ryhmää kehittymään. Erinomainen työkalu tähän on tiimisopimus, jossa tiimiläiset keskustelevat ja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin heti yhteistyön alussa.

”Enemmän duuoo ku sooloo”

Päätös ryhmätyöskentelystä tulee tehdä opiskelijalähtöisesti ja pedagogisesti perustellen. Tämän päätöksen yhteydessä täytyy usein pohtia monia asioita. Pitäisikö pyrkiä yhdistämään erilaisia voimia ryhmissä vai kerätä samaan ryhmään mahdollisimman samantyyppisiä ja esimerkiksi samaa arvosanaa tavoittelevia oppilaita? Kuinka huolehtia siitä, että osan opiskelijoista edistyminen ja oppiminen ei kärsi, jos ryhmä pitää sisällään hyvin eritaitoisia ja eri tavoin motivoituneita henkilöitä?

Myös ryhmätyöskentelyn oikeanlainen motivointi on tärkeää. On hyvä miettiä, lisääkö tai tehostaako ryhmätyöskentely oppimista ja lopputuotosten laatua vai käytetäänkö sitä ainoastaan suurien ryhmäkokojen ja pienten opettajaresurssien tasapainottamiseksi.

Ryhmätyöskentelyn onnistumisen tai epäonnistumisen kokemus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin onnistut edellä esitettyihin kysymyksiin vastaamaan.

Joskus kannattaa myös miettiä ryhmätöiden laajuutta. Usein tehtävä- tai tuntikohtaiset ryhmäaktiviteetit sopivat paremmin pedagogisiin tavoitteisiin kuin koko kurssin ajan kestävät projektit. Tällaiset aktiviteetit mahdollistavat sen, että opiskelijat pääsevät tutustumaan laajemmin uusiin ihmisiin ja työskentelytapoihin, eikä mahdollinen epäonnistunut ryhmävalinta varjosta koko kurssin työskentelyä. Joskus taas kurssin tavoitteet tukevat täysin muunlaisia suoritustapoja, kuten esimerkiksi yksilötöitä tai tenttiä.

Erilaiset oppimismenetelmät monipuolisesti käytettynä mahdollistavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Maineestaan huolimatta uskon ryhmätyön voimaan. Tulevaisuuden työelämä tulee tarvitsemaan paikasta ja ajasta riippumattomia, saumattomasti yhdessä työskenteleviä asiantuntijatiimejä – eli popyhtye Kuningasidean sanoin ”enemmän duuoo ku sooloo”.