Ammatillisen koulutuksen reformi on järisyttänyt toisen asteen koulutusta viimeisten vuosien aikana. Hiusalan tutkinto on saanut uudet tutkinnon perusteet 2018, jolloin tutkinto yhdistyi yhdeksi Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoksi. Tutkintoon rakentui neljä osaamisalaa, kampaaja, parturi, kosmetologi ja kosmetiikkaneuvoja.

Hakuprosessi useissa oppilaitoksissa toteutetaan siten, että opiskelijat hakevat yhteishaussa yhteen tutkintoon ja vasta hakeutumisvaiheen jälkeen selviää, kummalleko perinteiselle puolelle, hius- vai kauneudenhoitoalalle, opiskelija lopulta pääsee. Kauneudenhoitoala on ollut viime vuosina suositumpi ala ja siksi opiskelijoista paremmilla todistuksilla tulevat pääsevät kauneudenhoitoalalle ja pahimmassa tilanteessa osa opiskelijoista joutuu haluamattaan hiusalalle. Tämä tuo opiskelun arkeen monenlaisia ongelmia, jotka näkyvät esimerkiksi opiskelumotivaatiossa.

Onneksi alalle hakeutuu myös opiskelijoita, joilla motivaatio on hyvä. He ovat usein aikuisia ja työelämää jo nähneitä alanvaihtajia. Aikuisopiskelijat rauhoittavat ryhmädynamiikkaa ja omalla oppimisen halullaan ja asenteellaan vetävät nuoria mukaan kohti työelämän pelisääntöjä.

Oppivelvollisuuden pidentäminen syksyllä 2021 on tuonut lisähaasteita. Monille opiskelijoille ammattiuran tai alan valinta on nuoren iän vuoksi haasteellista, ja koronavuodet ovat jättäneet monenlaista osaamisvajetta sekä rikkonaisuutta elämään. Näistä syistä hiusalan koulutus on haastavassa tilassa. Opetusryhmät voivat muodostua nuorista, peruskoulusta tulleista, kaksoistutkintoa opiskelevista lukio-opiskelijoista ja toista tutkintoa opiskelevista aikuisista. Aloitusryhmät yritetään ottaa sisään mahdollisimman suurina, jolloin alkuinnostuksen kadotessa ja opiskelijoiden lopettaessa koulutuksen kesken ryhmäkoko jää vielä rahoitusta ajatellen taloudellisesti kannattavaksi. Ammatinohjaajan osaamista hyödynnetään useissa oppilaitoksissa, mutta omassa organisaatiossa sitä ohjausresurssia ei ole saatu.

Koulun arki on hektistä ja sitä kuvaa opiskelijoiden heikko sitoutuminen koulunkäyntiin, suuret poissaolomäärät, motivaatio-ongelmat ja monet oppimisen ongelmat ja erityisen tuen tarpeet. Osa opiskelijoista tulee suoraan opiskelemaan kuntoutustuella ja he ovat näin jo erityisen tuen tarpeessa. Myös nuoriso- ja koulukulttuurissa hyväksytty ”kännykkäkulttuuri” tuo henkistä poissaoloa fyysisestä tilasta, ja sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkikohtaukset, ahdistus- ja pelko osaamattomuudesta on jokapäiväistä arkea.

Oppiminen ja osaamisen harjaantuminen tapahtuu todellisten asiakkaiden kanssa, jolloin myös kolmas osapuoli, asiakas, joutuu tilanteeseen, ettei hiustenleikkaaja ja permanentin tekijä olekaan tullut kouluun ja asiakastyö joudutaan perumaan ovella. Tällainen arki stressaa myös opetushenkilöstä, joka joutuu usein kertomaan ikävän tilanteen asiakkaalle. Usein asiakkaat ovat ikäihmisiä, jotka ovat tulleet matkojen päästä edulliseen hiuskäsittelyyn.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen kehittämistyö syntyi opiskelijoiden pyynnöstä

Näistä lähtökohdista kehittämiskohteeksi muodostui kampaajan tärkeimmän perustaidon, hiustenleikkauksen tukiopetustuokion, päivän kestävän TYÖPAJAN järjestäminen, jonka tarkoituksena oli lisätä opiskelijan valmiuksia toteuttaa teknisesti hiusten lyhyen mallin leikkaus naisasiakkaalle. Työpajassa keskityttiin ammatillisten käsitteiden kertaamiseen, osituksien hahmottamiseen, osituksen tekemiseen sekä varsinaisen hiusten leikkauksen suorittamiseen harjoituspäähän, siten, että opiskelija ymmärtää hiusosion vetosuunnan ja nostokulman, oman ergonomisen työasennon sekä käsien asennon merkityksen tekemisessään.

Lisäksi työpajalla pyrittiin vähentämään uutta opettajaa kohtaan koettua jännitystä ja ennakkoasenteita. Samalla opettaja pystyi tutustumaan opiskelijoihin ja sitä kautta saamaan tärkeää tietoa opiskelijasta.

Yhteiset käsitteet yhteinen ammatillinen kieli

Kun ammatin perusteita aloitetaan opiskelemaan, niin tärkeäksi asiaksi nousee yhteisen ammatillisen käsitteistön ymmärtäminen, koska nämä käsitteet ovat koko ajan ohjauksessa käytössä.

Työpajassa kävimme läpi kertauksen omaisesti Power Point -tiedoston avulla kaikki peruskäsitteet: luonnollinen laskeutuminen, pään osat, osituksen perustermit (jakaukset, osat ja osiot, muoto- ja kehälinjat), vetosuunta, nostokulma ja erilaiset leikkausrakenteet (ehjä rakenne, porrastus, kasvava kerrostus ja tasamittainen kerrostus).

Oppilaitoksessamme on käytössä kansainvälinen PIVOT POINT LAB -videopalvelusovellus sekä oppikirjat, joita on vihdoin saatavilla myös suomen kielellä. Leikkausrakenteet on hiustenleikkauksen perusteoriaa ja PIVOT POINT -metodi hyödyntää värikoodeja. Oppikirjat ovat hiusalan parhaimpia materiaaleja ja niiden avulla leikkauksien oppiminen helpottuu.

Kestävää kehitystä

Seuraavaksi hyödynsimme kestävän kehityksen hengessä vanhoja kaljuksi ajeltuja harjoituspäitä ja piirsimme niihin perusositukset opettajan ohjeistamana. Nämä harjoituspäät opiskelijat saivat pitää ominaan ja niistä osituksia voitiin tarkastella vaikka oikean asiakkaan aikaan.

Varsinainen leikkausharjoite aloitettiin tekemään ositusharjoituspäälle. Ositus oli helppoa, sillä osituspiirros toimi apuna. Hiusten leikkaamisen harjoittelu aloitettiin niskasta ja ennen leikkausta opettaja havainnollisti ergonomisen työasennon, työn tekemisen sijainnin, sormien ja saksien asennon oikeellisuuden perusteluineen. Vetosuunnan merkitys harjoitteissa oli yksi keskeisimpiä asioita ja sen ymmärtäminen auttaa opiskelijaa hyödyntämään vetosuuntaa, jos hän haluaa saada esim. pidentyvää linjaa hiuksiin. Leikkauksen tarkistaminen ja virheiden korjaaminen, ennen leikkauksen etenemistä on tärkeä asia, sillä leikkaus rakentuu edellisen mitan varaan.

Hiusten leikkauksen työjärjestyksen hahmottaminen, etenemisjärjestyksen loogisuus, järjestelmällinen ja pienin osioin eteneminen, ovat pohja hyvälle leikkausrakenteelle. Lopuksi vielä jokainen hiusten leikkaus rakennemuotoillaan eli ohennetaan ja ”istutetaan” asiakkaan hiuslaatuun ja määrään sopivaksi. Sopiva rakennemuotoilu edesauttaa hiusta toimimaan föönatessa ja kampaustilanteessa tuoden asiakkaalle helppouden kotihoidossa.

Osa opiskellaan verkossa, vaikka poikkeustilaa ei olisikaan

Osa hiusalan opinnoista on hiusalan tuotteiden raaka-aineiden ja käyttötarkoituksien opiskelua. Valmistajat ovat tuottaneet hyvää digitaalista materiaalia, ja ne on viety koulun oppimisalustalle Moodlessa. Verkkomateriaali on Moodlessa kaikkien saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Materiaalin vieminen Moodleen tapahtuu usein kiireessä ja tehtävät eivät ole aina selkeitä eikä ohjeistettuja.

Otin yhdeksi kehittämiskohteeksi Moodlen teoriamateriaalin selkeyden ja rakenteen tarkasteluun erityisopettajan silmin. Kun tehtävät ovat rakenteeltaan samantyyppisiä, selkokielisiä sekä johdonmukaisia, niin opiskelija onnistuu niiden tekemisessä ja palauttamisessa helpommin.

Ohjeet tehtävän tekoon, lähdemateriaalien hyperlinkitys, tehtävien palauttamiseen sekä palautusten aikataulutukseen tulee olla selkeitä. Isojen kuvatiedostojen osalta myös tehtävien vieminen pienemmäksi pakattuun tallennusmuotoon on tärkeä neuvo.

Oppimisen mahdollistaminen – pohdintaa erityisopettajan silmin

Opettaja on pedagogiikan ammattilainen, mutta aina opettajankaan motivaatio ei ole kunnossa. Opettajan innostuneisuus, substanssin hallinta ja työhön panostaminen välittyy opiskelijalle ensimmäisten päivien aikana. Osa opiskelijoista haluaa oppia ja hyötyä opetuksesta, jossa asiat käydään hyvin ja perustellusti läpi sekä siitä, että opettaja vaatii. Osa opiskelijoista taas pitää siitä, että koulupäivät loppuvat aikaisin ja pääsee ajoissa pois.

Opetusresurssien vähentyessä kuitenkin osaamisen kehittymiselle on varattu vähän opetusta ja asioiden sisäistämiseen jää vähän aikaa. Lisäksi näyttöjen antamisen ajankohta tuntuu koittavan monelle helpomman päivän valinneille liian nopeasti. Asiakastyönä tehtävä harjoittelukin voi opiskelijasta tuntua ahdistavalta, kun oma sitoutuminen harjoituspääharjoitteisiin on heikkoa ja monena aamuna saatetaan myöhästyä oppitunneilta tai jäädään kotiin nukkumaan.

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan opiskelemassa tutkintoa vähintään kaksi vuotta. Kahdessa vuodessa opiskelusta tulee arkea ja opiskelussa usein rutiinit auttavat. Opiskelijan omalle vastuulle jää elämänhallinta, uni, ravinto, liikunta ja palautuminen koulutyöstä. Uuden asian tai taidon oppimiselle on annettava riittävästi aikaa, opetettavien asioiden tulee edetä loogisesti ja sopivin ”annoksin”. Asioita tulee kerrata ja opiskelijoita tulee aktivoida osallistamalla heitä. Erilaisia opetusmenetelmiä tulee kokeilla ja käyttää monipuolisesti, sillä yksi opiskelija oppii kuulemalla, toinen näkemällä ja kolmas tekemällä. Työrauha tulee taata kaikille ja opiskelussa tulee huomioida fysiologiset tarpeet, ruokailu ja kahvitauot sekä mahdollisuus välillä luvan kanssa ”seurustella” kavereiden kanssa netissä. Turvalliset rutiinit luovat koulunkäynnin kulttuurin. Ei ole ihan sama, millainen toimintakulttuuri oppilaitoksessa on.

Käytettävä opetusmateriaali tulee olla selkeää ja se tulee olla käytössä tarvittaessa. Tekstit, värit, ääni/puhe, kuvat ja videot voivat kaikki auttaa erilaista oppijaa ymmärtämään avaruudellista hahmotuskykyä vaativaa leikkaustaitoa.

Opiskelun ilmapiirin tulee olla turvallinen. Turvallisuus ei tarkoita fyysisen väkivallan uhkaa tai pelkoa vaan enemmänkin turvallista henkistä ilmapiiriä, jossa jokainen voi aidosti olla oma itsensä, jossa on mahdollisuus kysyä, saada vastauksia ja ohjausta, edetä itselle sopivassa tahdissa, kerrata, epäonnistua ja oppia virheistä, kokeilla ja iloita onnistumisista sekä rakentaa omaa ”ajatushimmeliä” ammatin saloihin.

Vuorovaikutuksen työkalu on opettajan tärkein työkalu. Toimiva vuorovaikutus rakentuu luottamukselle, ymmärtämiselle ja kunnioitukselle. Vuorovaikutus on dialogia, jossa puhutaan ja kuunnellaan. Tullaan kuulluksi ja ymmärretyksi. Huoli opiskelijasta on opettajan havainto, jonka herätessä on hyvä lähteä apua opiskelijahuoltoryhmästä. Erityistä tukea tarvitseva nuori ei aina ole kunnossa. Opettajan tulee osata ohjata hänet ajoissa opiskelijahuollon tuen piiriin, sillä ammatinopettaja yksin ei voi ratkaista kaikkia haasteita. Kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja koulupsykologi on käytössä useimmissa oppilaitoksissa.

Erityisopettaja mahdollistaa ja pyrkii tarjoamaan jokaiselle oppijalle oman mahdollisuuden oppia asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Ja hänellä on ymmärrystä hakea moniammatillisen työryhmän tukea tilanteissa, joissa oma asiantuntijuus ei riitä. Yhdessä teemme paremman verkon, johon on hyvä tukeutua, kun ei itse jaksa.