Euroopan komissio haluaa tiivistää EU-maiden välistä yhteistyötä vihreän siirtymän edistämiseksi (EC, 2021). Tämän toteuttamiseksi komissio on laatinut kestävää kehitystä koskevan eurooppalaisen osaamiskehyksen, GreenComp (EC, 2022). Se linjaa kaksitoista taitoa, jotka on jaettu neljään ryhmään: kestävän kehityksen arvojen ilmentäminen, kestävän kehityksen monimutkaisuuden hyväksyminen, kestävien tulevaisuuksien visiointi ja toiminta kestävän kehityksen puolesta.

Muutoksen keskellä ennakointiosaaminen korostuu

Kestävän kehityksen osaamiskehys liittää ennakoinnin osaksi kestävyysosaamista. Kestävien tulevaisuuksien visiointi kannustaa opiskelijat kuvittelemaan toivottuja tulevaisuuden skenaarioita. Työskentelyvaiheessa opiskelijat merkityksellistävät sisältöä ja reflektoivat kestävän elämäntavan merkitystä tavoiteltaessa kestävää tulevaisuuskuvaa.

Skenaariotyöskentelyn tukena voi hyödyntää Sitran megatrendejä (Dufva & Rekola 2023) ja esimerkiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa 2022) tunnistamia työelämän keskeisiä osaamisalueita.

Sitran megatrendit kuvaavat muutosten kokonaiskuvaa viiden teeman kautta, joita ovat luonto, ihmiset, valta, teknologia ja talous. Ekologisen kestävyyskriisin aikana luonnon kantokyky murenee. Tarvitaan vaikuttavia toimenpiteitä luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan. Samalla keskustelu digitalisaation pelisäännöistä jatkuu. Mitkä ovat teknologian seuraavat kehityssuunnat ja mitkä yritykset tulevat saavuttamaan globaalin digivallan? Teknologia ja data sulautuvat yhä voimallisemmin ihmisten arkeen ja työhön. (Dufva & Rekola 2023.)

Megatrendit haastavat vahvistamaan koko työvoiman osaamista. Kysyntää on esimerkiksi digitaalisten alustojen ja ratkaisujen hyödyntämisosaajista tai ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvistä osaajista energiateollisuuden tai bio- ja kiertotalouden puolella. (Jotpa, 2022.) Suomen vetytalouteen ollaan suuntaamassa mittavia investointeja. Yksityisautoilun sähköistyminen on luonut vahvan akkuklusterin Suomeen. Tämä kehitys edellyttää koulutuksen järjestäjiltä uudentyyppistä tarjontaa osaamistarpeiden kysynnän kasvaessa.

Ennakoinnin lähtökohtana on työelämän muutostekijöiden ja kestävyysosaamisen kokonaisvaltainen tarkastelu. Ennakoinnin keskiössä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ja kestävän elämäntavan merkitys opiskelijan tietoihin, taitoihin ja tulevaisuuden ammatilliseen osaamiseen. Tulevaisuuden ennakointiin vaikuttavat myös väestörakenteen muutos ja muut yhteiskunnalliset muutostrendit, kuten demokratiakehitys, turvallisuus ja digitalisaatio. Edellä kuvattujen muutostrendien tunnistaminen korostaa ennakointiosaamisen merkitystä pyrittäessä vahvistamaan kestävää elämäntapaa.

Ennakointiosaaminen osaksi oppilaitoskulttuuria

Esitämmekin, että ennakointiosaaminen olisi huomioitava ja sitä tulisi vahvistaa osana oppiaine- ja ammattialakohtaisia pedagogisia ratkaisuja niin opiskelijan ura- ja opinto-ohjauksessa, koulutuksen sisällöissä kuin myös osana oppilaitosten kehitystyötä. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta osatakseen tuoda ennakoinnin menetelmiä ja työkaluja omaan työhönsä ja opetukseensa.

Tähän tarpeeseen on vastattu kolmen ammattikorkeakoulun, Haaga-Helian, Hämeen ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteisellä OPEKOI-hankkeella. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön ennakointiosaamista. Osallistujat perehtyvät ennakointiosaamisen menetelmiin, tulevaisuuden työelämään, kestävään kehitykseen sekä teknologian ja digitalisaation vaikutuksiin. Osallistujat saavat konkreettisia työkaluja tulevaisuusorientoituneen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Ennakointi tulisi nähdä systemaattisesti osana opettajan työtä, opiskelijoille tarjottavana osaamisen taitona, lisäarvona tiivistyvässä työelämäyhteistyössä ja yleensä koko koulutukseen ja oppilaitoskulttuuriin juurrutettuna arjen osana.

Kuva: www.shutterstock.com