Kestävän kehityksen turvaavan elämäntavan löytämisen suurimman haasteen luovat arvoihin liittyvät kysymykset. Erityisesti viime aikojen vastakkainasettelua korostava ilmapiiri antaa kuvan, että asioiden ratkaisemista estää osapuolien erilaiset arvomaailmat.

Kyse ei ole kuitenkaan ole niinkään siitä, että arvomme olisivat erilaiset vaan arvoille antamistamme tärkeysjärjestyksistä ja siitä, mitä nämä arvot käytännössä meille tarkoittavat.

Ratkaisuksi ei käy argumentointi omien tärkeiksi katsomien arvojen paremmuudesta tai tuohtumus siitä, miten joku voi niin tai näin ajatella. Kestävän kehityksen edistämiseksi on erilaisista arvojärjestyksistä huolimatta löydettävä keinoja mennä eteenpäin. Esitämme, että emme ole kuitenkaan niin kaukana toisistamme kuin luulisi.

Arvojen mukainen hyvä elämä

Arvojen yhteys hyvinvointiin on keskeinen kysymys. Kestävän kehityksen yhteydessä hyvän elämän käsite on myös olennainen. Useimpien on helppo hyväksyä ajatus, että meidän on mahdollistettava hyvän elämän edellytykset nykyisten sukupolvien lisäksi myös tuleville sukupolville.

Hyvän elämän ja hyvinvoinnin määrittely on kuitenkin erittäin mutkikasta. Me käsittelemme näitä selvyyden vuoksi yksinkertaistaen, yksilön näkökulmasta, eli koettuna hyvinvointina ja koettuina mahdollisuuksina hyvän elämän tavoitteluun.

Arvojen yhteyttä hyvinvointiin on tutkittu paljon. Klaus Helkaman (2015) mukaan vahvin ja johdonmukaisin arvoihin liittyvä hyvinvointia selittävä tekijä on ihmisen ja hänen ympäristönsä arvojen yhteensopivuus. Stressitasomme lisääntyy, kun olemme ympäristöissä, jotka ovat ristiriidassa arvojemme kanssa. Tämä on riippumatonta siitä, mitkä nuo arvot ovat.

Yhteinen dialogi pienentää näkemyseroja

Alussa mainitun kestävän kehityksen suurimman haasteen ratkaisemisessa on hyvä tiedostaa sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa havaittu taipumuksemme sisällyttää ryhmäämme ominaisuuksia, joilla poikkeamme eduksi muista ryhmistä. (Helkama 2015) Aiheemme kannalta tästä seuraa esimerkiksi, että mielikuviemme arvomaailmat ja käytännön toiminta voivat olla erilaiset.

Huomaamattamme siis vahvistamme eroja. Kun intressit ovat vahvat, tämä tulee erityisen näkyväksi. Esimerkiksi käy politiikka, jossa on usein tavoitteena korostaa eroja omaksi eduksi. Käytännössä erot eivät kuitenkaan ole välttämättä suuria.

Kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä tulisi siis keskittyä mahdollisuuteen, että erot ovat käytännössä pieniä ja yhteisellä dialogilla on mahdollisuus päästä eteenpäin.

Tarvitsemme taitoa tehdä eettisiä ratkaisuja

Kestävän kehityksen edistämiseen liittyvässä monimutkaisessa arvojen vuoropuhelussa paine kohdistuu helposti jatkuvaa talouskasvua ja materialistisia arvoja kohtaan. Nämä mainitut asiat ovat symboleita sille vaatimukselle, että näin ei voi jatkua.

Talouskasvun vaikutus hyvinvointiin on kuitenkin monimutkainen. Talous tuottaa esimerkiksi yrittäjyyden muodossa hyvinvointia lukemattomille ihmisille. Yritysten vastuullisella kasvulla on lukemattomia paikallisia ja globaaleja hyvän elämän edellytyksiä lisääviä vaikutuksia.

Maapallon kannalta on ilmeistä, että nykyisenlainen kehitys ei voi jatkua, mutta systeemiteoreettisesti tarkasteltuna ei ole kestävää lähteä etsimään yhtä syyllistä. Kuten toimme jo ilmi, meillä on taipumus asettaa omaan ryhmäämme ominaisuuksia, joilla eroamme eduksi muista ryhmistä. Käytännössä erot eivät kuitenkaan ehkä olekaan niin suuret.

Ehkä jatkuvan kasvun problematiikkaan on löydettävissä ratkaisuja, jotka eivät perustu materian tuotantoon. Ehkä meidän on hyväksyttävä se, että arvomme ovat eri järjestyksessä. Näiden seikkojen edistämiseksi tarvitsemme uusia taitoja. Keskeiseksi nousee taito käsitellä eettisiä kysymyksiä.

Edellä mainittuja ongelmia ja näkökulmia tarkastelimme KESTO-hankkeen järjestämässä round table -tapahtumassa, jossa eri alojen asiantuntijat keskustelivat eettisen kestävän kehityksen edistämisestä. Keskustelussa tartuttiin muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä tarkoittaa eettinen kestävyysosaaminen? Miten eettinen kestävyys näyttäytyy tällä hetkellä korkeakoulujen ja työelämän suhteessa? Miten eettistä kestävyyttä voidaan oppia korkeakouluissa ja työelämässä?

Katso Round table -keskustelu

Lähde:

• Helkama, Klaus 2015. Suomalaisten arvot. Mikä meille on oikeasti tärkeää? SKS, Helsinki 2015.