Ammatillista erityisopetusta järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa, kansanopistoissa, aikuiskoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena.

Ammatillisessa erityisoppilaitoksessa opiskelevan opiskelijan tulee olla suuremmassa tuen tarpeessa kuin tavallisen ammattioppilaitoksen opiskelija, usein onkin kyse useamman oppimisvaikeuden yhdistelmästä tai laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Jokaisella ammatillisessa erityisoppilaitoksessa opiskelevalla tulee olla erityisopetuksen peruste.

Ammatillisessa koulutuksessa on annettu tietyille koulutuksen järjestäjille vaativan erityisen tuen koulutustehtävä. Nämä nimetyt koulutuksen järjestäjät huolehtivat koulutuksesta myös opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimiseen liittyviä pulmia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi tarvitaan opintojen aikana laaja-alaisia ja monipuolisia tukitoimia.

Vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille voidaan tarjota tutkintoon valmentavaa koulutusta ammatilliseen koulutukseen (TUVA) tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena (TELMA). Opiskelija voi kehittää opiskeluvalmiuksiaan tai suorittaa jo haluamaansa tutkintoon liittyviä opintoja opiskella valmentavan koulutuksen aikana.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opiskelija valmentautuu ohjatusti ja tuetusti itsenäiseen elämään, joka on hänen oman toimintakykynsä mukaista. Tällöin opinnot ovat henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa. (Opetushallitus 2018; Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 65§).).

Oppivelvollisuuden pidentyminen ja vaativa erityinen tuki siis turvaavat peruskoulun jälkeistä koulutusta myös niille opiskelijoille, joille suoraan ammatilliseen tutkintoon tai koulutukseen pääsy ei olisi mahdollista tai jotka tarvitsevat osaamista ja yksilöllisesti vaativaa tukea myös itsenäisen elämän saavuttamiseksi.

Ammatilliseen erityisoppilaitokseen hakevan opiskelijan erityisopetuksen perusteita voivat olla mm. seuraavat seikat:

1. hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet
2. kielelliset vaikeudet
3. vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt
4. lievä kehityksen viivästyminen
5. vaikea kehityksen viivästyminen
6. psyykkiset pitkäaikaissairaudet
7. fyysiset pitkäaikaissairaudet
8. autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
9. liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus
10. kuulovamma
11. näkövamma
12. muu syy, joka edellyttää erityisopetusta
    (Suomen virallinen tilasto, 2006).

Ammatillisessa erityisopetuksessa voidaan käyttää muun muassa seuraavanlaisia työtapoja ja menetelmiä:

• fyysiset järjestelyt, pienryhmäopetus
• työssäoppiminen ja työvaltainen opiskelu, käytännön tekemisen kautta oppiminen
• oppimistavoitteiden ja -menetelmien mukauttaminen
• yksilölliset tavoitteet ja yksilöllinen oppiminen
• pajaopetus
• konsultaatiot ja oppimisstrategioiden kehittäminen
• erityisopetuksen opetusmateriaali.

IT-tukihenkilön opintosisältöihin kuuluu Teknillisissä tukipalveluissa toimiminen -opintokokonaisuus. Opintokokonaisuudessa käsitellään osana asiakaspalvelua siten, että opiskelija toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti ja viestii tekniset asiat asiakaslähtöisesti

Asiakaspalvelu-osion opetuksen jälkeen opiskelija osaa mm.

• valmistautua asiakaspalveluun osana asiakaslähtöistä liiketoiminnan kokonaisuutta
• palvella sisäisiä tai ulkoisia asiakkaita eri kanavissa hyödyntäen kielitaitoaan
• edistää omalla työllään asiakastyytyväisyyttä ja myönteistä asiakaskokemusta.

Erityistä tukea tarvitseva opiskelijan koulutussopimusprosessi

Opiskelijan koulutussopimusprosessiin liittyy seuraavia tekijöitä, jotka tulevat esiin alla olevasta mallista. Opettajan ja työpaikkaohjaajan toteuttamilla järjestelyillä, ohjauksella ja arvioinnilla on keskeinen merkitys opiskelijan koulutussopimusprosessissa. Edellisten lisäksi siihen vaikuttaa myös koulutussopimusympäristö.

Ensiarvoisen tärkeää on aika – ja erityistä tukea tarvitseva opiskelijan koulutussopimusprosessi:

• Motivaatiovalmiudet, HOKS
• Ammatillinen erityisoppilaitos: opettaja, järjestelyt, ohjaus ja arviointi
• Työpaikka: työpaikkaohjaaja, järjestelyt, ohjaus ja arviointi
• Koulutussopimusympäristö: psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen ja fyysinen
• Panokset: opiskelijan valmennus/ tavoitteet, opetussuunnitelma, sopimukset ja ohjausaika
• Tulokset: opiskelijan osaaminen, työllistyminen, oppilaitoksen ja työpaikan kehittyminen ohjausresurssi, suunnittelu, jota koulutussopimukseen panostetaan. Se näkyy lopuksi tuloksissa opiskelijan saavuttamana osaamisena, parhaassa tapauksessa opiskelijan työpaikkana sekä koulun ja työpaikan kehittymisenä.

Loppujen lopuksi tärkeintä tulosten saavuttamisessa on kuitenkin opiskelijan oma motivoituneisuus ja valmiudet koulutussopimusprosessissa.

Kuvio 1. Erityisopiskelijan työssäoppimisen prosessi ammatillisessa erityisoppilaitoksessa mukaillen mallia työssäoppimisen prosessista (Stufflebeam & Skinfield 1985) (Saarinen 2000, 214).

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija on keskeisessä asemassa koulutussopimusprosessissa. Se, kuinka onnistunut työssäoppiminen on ja mitkä ovat sen tulokset, on pitkälti riippuvainen opiskelijan motivaatiosta, valmiuksista ja HOKS-asiakirjasta. (Kuvio 1.)

Motivaatio vaikuttaa siihen, miten halukas opiskelija on käyttämään omia psyykkisiä ja fyysisiä voimavarojaan oppimiseen. Opiskelija, jonka oppimismotivaatio on korkea, työskentelee ahkerasti saavuttaakseen asetetut oppimistavoitteet. Tästä näkökulmasta ajatellen opiskelijan työssäoppiminen onnistuu, jos hän saa opiskella ammattialalla, johon on
motivoitunut.

Yksilölliset ja joustavat opinnot turvataan ammatillisessa koulutuksessa laatimalla yhdessä opiskelijan kanssa hänelle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Tällä tavoitellaan mm. osaamisen tunnistamista, yksilöllisiä opintoja koulutuksen aikana, ohjauksen ja tuen saannin turvaamista. Asetus ohjaa, mitä HOKSin laadinnan yhteydessä tulee kirjata yhteisesti näkyville. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017; Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta 673/2017, 9§.).

Koulutussopimukseen vaikuttavat myös opiskelijan psyykkiset ja fyysiset valmiudet. Opettajan tehtävänä on kertoa avoimesti ja rehellisesti opiskelijan vahvuuksista, mutta myös tuen tarpeista. Apuvälineenä voidaan käyttää opiskelijan omaa HOKS-asiakirjaa, jossa on kirjattuna hänen opiskelunsa keskeiset tavoitteet sekä mahdolliset oppimisvaikeutensa. Hän toimii yhteyshenkilönä oppilaitoksen, työnantajan ja opiskelijan välillä.

Erityistä tukea tarvitseva opiskelijalla ohjauksen ja tuen tarve on jatkuvaa myös koulutussopimuksen aikana. Uusiin tilanteisiin sopeutuminen vie erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevalta opiskelijalta enemmän aikaa kuin normaalisti oppivalta. Erityistä tukea tarvitseva opiskelijan koulutussopimusjaksot tuleekin sopia hyvissä ajoin, jotta opiskelijalle jää aikaa sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Koulutussopimuksen aikana on erityisen tärkeää tarjota oppilaitokselta riittävä tuki työpaikalle. Yksilölliset ja oikein mitoitetut työtehtävät edesauttavat koulutussopimusjakson onnistumista. Yksilöllistämisen apuvälineenä voidaan käyttää opiskelijan omaa HOKS-asiakirjaa, jossa on kirjattuna hänen opiskelunsa keskeiset tavoitteet sekä mahdolliset oppimisen haasteet. Asiakirjan avulla voidaan seurata opiskelijan edistymistä koulutussopimusprosessissa. HOKS-asiakirjan seurantavaiheessa saadaan tietoa siitä, miten ammatillisen koulutuksen tavoitteet ovat toteutuneet. Mahdollistiko koulutus hyvän elämän, jatko-opinnot tai työelämään sijoittumisen?

Opettajan rooli koulutussopimuksessa

Ammatillisen erityisopettajan rooli on moninainen. Hänen tulee hallita ohjauksen ja erityispedagogiset taidot, ammatillisuus ja pedagogisuus. Tällä hetkellä ammattiopettajan työssä korostuvat myös yrittäjähenkisyys sekä oppilaitoksesta ulospäin suuntautuminen, kuten yhteistyö työelämään. Opettajan rooli yhteistyön edistäjänä ja mahdollistajana koulutussopimuksessa on olennainen.

Opettajan roolia kuvataan seuraavasti:

• Opettaja on asiantuntijayhteistyön koordinaattori ja opiskelijan puolestapuhuja.
• Opettajuus on entistä enemmän muutoksen kohtaamista, sen kanssa elämistä ja siihen vaikuttamista.
• Opettajuus on kykyä työskennellä yhteisössä kuten työelämässä.
• Opettajan ammattitaito ilmenee valmiutena hyödyntää havaitsemiaan
  oppimismahdollisuuksia.

Opettaja vastaa ammatillisten oppisisältöjen opettamisesta. Opettajan vastuualueella ovat opetusjärjestelyt, opetussuunnitelmat, arvioinnit sekä muu seuranta. Hän vastaa myös koulutussopimuksen organisoinnista, aikatauluista ja toteutuksesta. Opettaja on työpaikalla kouluttajana ja hän tuo oppilaitoksen osaamisen työpaikan käyttöön. Erityisesti opettajan tulisi kehittää työpaikkaopetusta. Opettajien pedagogista osaamista hyödynnetään jossain määrin työpaikoilla, kun opettaja on mukana työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa ja työpaikkaohjaajaa. Toisaalta koulutussopimusta ohjaavat työntekijät voivat itsekin olla koulutuksessa oppilaitoksessa.

Uusi koulutusjärjestelmä edellyttää opettajilta valmiutta uudistua ammatillisesti esimerkiksi lähteä itse oppimaan työpaikalle. Ammattiopettajien tulisikin olla säännöllisessä yhteydessä todelliseen työelämään.

Ammattiopettaja tarvitsee työelämäyhteyksiä monesta eri syystä. Hänen tulee olla selvillä työelämän muutoksista, jotta opetus vastaisi paremmin työnantajien tarpeita. Opettaja voi omien työelämäjaksojen avulla löytää tai havaita uusia yhteistyömahdollisuuksia yritysten ja työpaikkojen kanssa. Opettajien elinkeinoelämän ja yritysyhteyksien kehittämisessä tavoitteena on oman ammatti- ja työelämätietouden päivittäminen.

Oppimisen painopisteen siirtyessä entistä enemmän työelämän ja koulutussopimuksen suuntaan, mahdollistuu opetushenkilöstölle tilaisuus uudistaa opetustaan vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksia. Lisähaasteensa ammatilliselle opetukselle antavat myös työelämässä tapahtuvat näytöt, jotka ovat osa perustutkinnon ammattitaidon arviointia.

Työelämällä on keskeinen rooli ammattinäyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulevaisuudessa on ehkä ratkaistava työelämän ja oppilaitosten aikataulujen yhteensovittaminen entistä toimivammaksi. Voi olla, että koulutussopimusta toteutetaan jatkossa myös kesäaikaan. Ongelmaksi voi tällöin muodostua opettajien lomajärjestelyt, koulutussopimukseen kun tulisi olla tavoitteellista toimintaa, tapahtuipa se mihin vuodenaikaan tahansa.

Työpaikkaohjaajan rooli koulutussopimuksessa

Työpaikalla oppimisen ohjauksen hoitaa työpaikkaohjaaja. Hän on opiskelijan ohjaajaksi nimetty työpaikan työntekijä. Työpaikkaohjaajan tehtävänä on työskennellä yhdessä opiskelijan kanssa, huolehtia opiskelijan opettamisesta, ohjauksesta ja tukemisesta. On tärkeää, että työpaikkaohjaaja on kiinnostunut tehtävästään, hän on oman alansa ammattilainen ja tuntee riittävästi alakohtaista opetussuunnitelmaa.

Työpaikalla opiskelijan koulutussopimukseenvastuuhenkilön on tunnettava myös työpaikkansa ja oppilaitoksen välinen koulutussopimussopimus, ja osattava toimia siinä määritellyn tehtävän- ja vastuunjaon mukaisesti. Opiskelijoiden ohjaamisen kannalta on välttämätöntä tuntea työpaikan sopimukset ja suositukset sekä tietää työsuojelua ja työntekijän perehdyttämistä koskevat ohjeet ja määräykset. Sopimuksessa tulisi määritellä myös ne työtehtävät, joihin opiskelija tutustuu ja ottaa osaa.

Tästä syystä työnantajien näkökulma tulisikin näkyä jo opetussuunnitelmatasolla, kun suunnitellaan työelämässä toteutettavia oppimisjaksoja. Mitä enemmän työpaikkaohjaajalla on tietoa oppilaitoksesta ja tutkintokohtaisista opetussuunnitelmista, sitä helpommin hän voi osallistua koulutussopimuksen suunnitteluun ja löytää tarkoituksenmukaisia oppimistehtäviä työpaikalla. Työpaikkaohjaaja on yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa vastuussa koulutussopimukseentavoitteiden toteutumisesta. Koulutussopimukseen tulisi olla tavoitteellista ja onnistunutta.

Entä miten toteutuvat opetussuunnitelmaan kirjatut oppisisällöt erilaisissa työpaikoissa Mihin koulutussopimuksella tähdätään? Edellä olevien haasteiden ratkaisemiseksi olisi työpaikkaohjaajien tai -kouluttajien koulutusta lisättävä.

Koulutussopimusta arvioitaessa on tärkeää, että paikalla ovat ne työpaikan henkilöt, jotka ovat ohjanneet opiskelijaa. Koulutussopimukseen arviointi on työelämälähtöistä ja se suoritetaan tavoitteiden mukaisesti. Arviointimenetelmien tulee olla sellaisia, jotka mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Arvioinnissa myös opiskelija itse arvioi omaa kehittymistään.

Työpaikka oppimisympäristönä

Oikealla tavalla valituilla koulutussopimuspaikoilla voidaan taata työtehtävien monipuolisuus, vaativuus ja haasteellisuus oikeassa suhteessa kunkin opiskelijan tavoitteisiin ja lähtötilanteeseen nähden. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla koulutussopimuspaikan valintaan ja työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa työpaikan sopivuus koulutussopimukselle. Sen tulisi myös valmentaa ja järjestää koulutusta työpaikkaohjaajille. Oppilaitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että työpaikka on selvillä koulutussopimukseenperiaatteista ja tavoitteista, oppilaitoksen opetussuunnitelmasta, opiskelijan tavoitteista sekä muista velvoitteista.

Koulutussopimuksessa voidaan erottaa kaksi eri ulottuvuutta: esteettömyys ja oppimisympäristö. Eskola ja Leskinen ovat kuvanneet työpaikan esteettömyyttä neljästä eri näkökulmasta. Ne ovat 1) asenteellinen ja psyykkinen esteettömyys, 2) fyysisen ympäristön esteettömyys, 3) sosiaalinen esteettömyys ja 4) pedagogisen koulutussopimuksen ohjauksen esteettömyys.

1. Asenteellinen ja psyykkinen esteettömyys työpaikalla
   Koulutussopimuksen järjestämisen yhteydessä vielä valitettavan usein kohdataan asenteellista suhtautumista erilaisia koulutussopimuksessa olevaa opiskelijaa kohtaan. Työpaikalle ei ehkä haluta opiskelijaa, joka ei sulaudu joukkoon ja vaatii enemmän aikaa ja ohjausta. Monesti asenteellisuuden takana on kuitenkin vain pelkästään tiedon ja kokemuksen puutetta. Suhde vammaisuuteen saattaa olla myös monelle käsittelemätön asia, joka voi olla haastavaa kohdata.
   
2. Fyysisen ympäristön esteettömyys
   Liikuntarajoitteisten opiskelijoiden koulutussopimukseenjärjestämisen yhteydessä törmätään monesti työpaikan tiloihin, joita ei ole mitoitettu esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvalle henkilölle
   
3. Sosiaalinen esteettömyys
   Meistä jokainen toivoo olevansa hyväksytty siinä työyhteisössä, jossa työskentelee. Koulutussopimusjakson onnistumisen kannalta on erittäin oleellista, että erityistä tukea ja ohjausta tarvitseva opiskelija tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön. Tästä syystä työpaikkaa etsittäessä on tärkeä näkökulma sosiaalinen esteettömyys.
   
4. Pedagoginen ja koulutussopimuksen ohjauksen esteettömyys
   Koulutussopimuksessa olevalla opiskelijalla on oikeus riittävään ohjaukseen työpaikalla. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitseva opiskelija tarvitsee ohjausta enemmän ainakin koulutussopimusjakson alussa. Pedagogisen ja koulutussopimuksen ohjauksen esteettömyydestä työpaikalla ovat vastuussa ohjaava opettaja ja työpaikkaohjaaja. Heidän tuleekin yhdessä opiskelijan kanssa kartoittaa tuen tarve ja koulutussopimusjakson tavoitteet.

Toisena ulottuvuutena työpaikkaa voidaan tarkastella oppimisympäristönä. Oppimisympäristöllä on merkitystä opiskelijan oppimisprosessissa. Oppimisympäristö voidaan jakaa neljään eri osa-alueeseen.

1. Psyykkinen oppimisympäristö parhaimmillaan tarjoaa koulutussopimuksessa olevalla opiskelijalla mahdollisuuden toimia ryhmässä tasavertaisesti. Psyykkinen oppimisympäristö on kokemuksellinen tila, jossa toimitaan joko tasavertaisesti
   ryhmän jäsenenä tai syrjäytyneenä.
   
2. Sosiaalisessa oppimisympäristössä on keskeistä opiskelijoiden välinen vuorovaikutuksen laatu. Koulutussopimusympäristön tulisi kannustaa ja tukea vuorovaikutukseen ja toimintaan osallistumiseen.
   
3. Fyysinen oppimisympäristö luo puitteet esimerkiksi liikuntarajoitteiselle opiskella, toimia tai työskennellä oppimisympäristössä esteettömästi. Fyysisen oppimisympäristön tulisi olla turvallinen ja toiminnallinen.
   
4. Kognitiivisen oppimisympäristön luominen tarkoittaa sellaisia keinoja ja menetelmiä, jotka tukevat opetettavien asioiden tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna
   opiskelijan omiin tavoitteisiin. Työpaikalla se tarkoittaa opiskelijan ohjaamista siten, että koulutussopimukselle asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa.

Onnistunut koulutussopimusprosessi – työllistyminen

Koulutussopimuksen suunnittelussa on työllistymisen näkökulma erittäin merkityksellinen. Erityistä tukea tarvitseva opiskelijalle onnistunut koulutussopimusjakso voi olla ratkaiseva tekijä työllistymisessä.

Onnekkaimmassa tilanteessa koulutussopimusaika voi olla jo kokeilu- ja perehdyttämisjakso itse työhön. Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevan opiskelijan opiskelu kapea-alaisen työtehtävän suorittamiseen on myös todellinen vaihtoehto ns. täsmätyöllistyminen.

Ammattiopisto Spesian erityisopiskelijoiden työssäoppiminen käytännössä

Työskentelyjaksoni aikana Spesiassa haastattelin koulutussopimusta ohjaavia opettajia. Ilmeni, että Ammattiopisto Spesian IT-tukihenkilö opintosuunnan opiskelijoista vain harva onnistuu sijoittumaan koulutussopimuspaikoille, suuren osan jäädessä oppilaitokseen koulutussopimusjakson ajaksi.

Tästä huolimatta koulutussopimuksia saatiin aikaan jonkin verran yhteistyössä paikallisten kirjastojen ja erityisen Spesia-puodin kautta. Spesia-puoti tarjosi IT-opiskelijoille koulutussopimuspaikan ja kokemuksen. Spesia-puoti on Ammattiopisto Spesian ylläpitämä myymäläoppimisympäristö, jossa opiskelijat voivat harjoitella erilaisia kaupanalan työtehtäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakaspalvelu, hinnoittelu, tuotteiden esille laitto ja markkinointi.

Puodissa työskentelyä juuri koulutussopimusjaksoilla valmisteltiin mm. pitämilläni asiakaspalvelu kurssilla opintojen edetessä.

Työpaikkaohjaus ja työssäoppiminen käytännössä

Koulutussopimusjaksoille opettajat ohjaavat työnantajien edustajia erityisillä ohjekorteilla, jotka käsittelevät erilaisia erityisoppijoiden erityispiirteitä; ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat koulutussopimusjaksoilla. Spesia markkinoi myös työpaikkaohjaajille Ohjaan.fi -sivuston koulutuksia. Spesia on oppilaitoksena verkostossa toimijana.

Opettajilla ei haastattelun perusteella ollut runsaasti aikaa käydä koulutussopimuspaikoilla. Itse en valvonut opiskelijoita koulutussopimusjaksoilla.

Haastattelu Spesia-puodin ohjaajien kanssa

Koska halusin tarkastella koulutussopimuksen toteutuksen todellista oppimisympäristöä ja opiskelijoiden menestymistä koulutussopimus aikana IT-tukihenkilöopiskelijoillani, halusin haastatella Spesia Puodin oppilasohjaajia. Haastattelu toteutettiin 28.10.2022 nauhoittaen Microsoft Teamsin videoyhteyden avulla. Haastatteluun osallistuivat Spesia-puodin Järvenpää ohjaajat Heli Kilpeläinen ja Vilma Salminen.