On esitetty, että elämme uutta geologista aikakautta: antroposeenin eli ihmisen aikaa (Crutzen 2002). Antroposeenin aikaa ei ole kuitenkaan virallistettu, koska siitä ei ole vielä jäänyt jälkiä kivikerrostumiin. Mutta miksi ihmeessä meidän pitäisi olla kiinnostuneita kivikerrostumista ja hankalista käsitteistä, jotka eivät ole selviä edes alan asiantuntijoille?

Kutsuimmepa nykyaikaa millä sananparrella tahansa, suurin yksittäinen yhteisen tulevaisuutemme määrittäjä on ihminen itse. Onko ihmisen aika sitten uhka vai mahdollisuus? Vastaus on: molempia.

 

Elämää ylläpitävät järjestelmät vaarassa romahtaa

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuussa uuden ilmastoraportin. Jos haluamme, että elämä maapallolla jatkuu, meidän on muutettava elämäntapojamme merkittävästi. Yli 15 00 tutkijaa 184 maasta on esittänyt kuluvan vuoden aikana hätähuudon ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, sillä nykymenon jatkuessa ihminen tuhoaa omaa elämäänsä ylläpitävät luonnonjärjestelmät (Ripple ym. 2018).

Toisin sanoen vedämme pahasti mattoa jalkojemme alta. Ihmiskunnan vaikutus ilmakehään, valtameriin ja luontoon on jo niin suurta, että se tulee jättämään pysyvän jäljen maapalloon. Planeettamme ekologinen kantokyky on ylittynyt, minkä konkreettinen ilmentymä on ilmastonmuutos (IPCC 2007a-b; WBGU 2011; IPCC 2014a-b; IPCC 2018).

 

Valta, vauraus ja viisaus ovat käytettävissämme

Antroposeenin aikakauden ominaispiirre on siis se, että tulevaisuus on ihmisten käsissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hieman hullunkuriseksi asian tekee se, että meillä on myös aikaisempaa paremmat mahdollisuudet varmistaa yhteinen hyvä tulevaisuutemme, sillä olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Myös käytettävissämme olevan tiedon määrä on ennennäkemättömän suuri.

Kaikkia ihmisiä yhdistävää kestävän tulevaisuuden tiekarttaa on haettu YK:n vuosituhattavoitteiden pohjalta laaditun Agenda 2030 -toimintaohjelman kautta. Sen avulla pyritään kääntämään globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, talouden vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla (United Nations 2014; United Nations 2015; VNS 2017, 8). Toimintaohjelman kansallinen tulkinta on Suomessa ollut kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Minusta on hyvät perusteet väittää, että olemme suuren ja yhteisen oppimishaasteen edessä! Seuraavissa blogiteksteissä tutkin, miten oppiminen voidaan valjastaa uudistamaan yhteiskuntaa siten, että kestävä tulevaisuus voidaan saavuttaa.

---

Kirjoittaja Jani Siirilä on Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori.

 

Lähteet

Crutzen, P.J. (2002). Geology of Mankind: The Anthropocene. Nature, 415, 23.

Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). (2007a) Climate Change 2007: The Physical Science Basis; Contribution of Working Group I to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change; Cambridge University Press: Cambridge, UK.

Intergovernmental Panel on ClimateChange (IPCC). (2007b) ClimateChange2007: SynthesisReport. 2007. Luettavissa: https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr.pdf

Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). (2014a) Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects; Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change; Cambridge University Press: Cambridge, UK.

Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). (2014b) Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part B: RegionalAspects; Contribution of Working Group II to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change; Cambridge University Press: Cambridge, UK.

Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). (2018). Summary for Policymakers of IPCC Special Report on Global Warming of 1.5°C approved by governments. Luettavissa: https://www.ipcc.ch/news_and_events/pr_181008_P48_spm.shtml

Ripple, W., Thomas, C., Newsome, T., Galetti, M., Alamgir, M., Crist, E., Mahmoud, M., &  Laurance, W. (2018). World Scientists’ Warning to Humanity: A Second Notice. BioScience 67(12), 1026–1028.

United Nations. (2014). The Road to Dignity by 2030: ending poverty, transforming all lives and protecting the planet. Synthesis report of the Secretary-General on the post-2015 sustainable development agenda. A/69/700

United Nations. (2015). Transforming Our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development. A/RES/70/1. Luettavissa: http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E

Valtioneuvoston selonteko. (2017). Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta. VNS 1/2017. Luettavissa: http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80518bcb 

WBGU. (2011) World in Transition — A Social Contract for Sustainability; WBGU: Berlin, Germany.