Euroopan ammatillisen osaamisen teemaviikon tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta ammatillisen koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja kannustaa ihmisiä hakemaan ammatilliseen koulutukseen. Teemaviikon viesti on mitä ajankohtaisin! Suomessa ammatillisen koulutuksen uudistuksesta on välittynyt median kautta kuluvan syksyn aikana varsin kielteinen mielikuva. Vaarana on, että yksipuolisesti värittynyt kuva ammatillisen koulutuksen tilasta johtaa koulutuksen vetovoiman hiipumiseen. Hallitusohjelman yhtenä kärkihankkeena toiminut ammatillisen koulutuksen reformi on kuitenkin ollut voimassa alle vuoden, joten arviointia reformin tavoitteiden saavuttamisesta on vielä turhan aikaista tehdä.

Voimakkaat leikkaukset ovat kuitenkin ravistelleet suomalaista koulutuksen kenttää koko 2000-luvun ajan. Tämä on vaikuttanut siihen, että Suomen osaamispohjassa on huolestuttavia murenemia. Sosiaalista koheesiota ja osallisuutta haastaa arvojen ja elämäntapojen muuttuminen. Nuorten näköalattomuus sekä lasku oppimistuloksissa ja oppimismyönteisissä asenteissa heijastelevat yhteiskunnan erilaistumista ja eriarvoistumista. (OKM 2017, 13.)

Vaikuttaa siltä, että kuilu muun elämän ja koulutuksen välillä on aiempaa suurempi, koska maailma on muuttunut koulutusjärjestelmää nopeammin. Tiedon määrä ja saatavuus ovat räjähtäneet, ammatteja syntyy ja kuolee entistä nopeammin, oppimista tapahtuu kaikkialla. Tämä ei ole yksinomaan ammatillisen koulutuksen haaste.

Osaaminen on Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen perusta. Yksilöiden ja yhteisöjen kollektiivinen osaaminen perustuu laadukkaaseen ja saavutettavaan koulutusjärjestelmään, tutkimukseen ja sivistykseen. (Mahlamäki-Kultanen ym. 2013, 7.)

Koulutussektorilla Suomi on maailman mittakaavassa edelleen esimerkillinen toimija. Suomessa lähes kaikki suorittavat ilmaisen ja tasa-arvoisen perus- ja keskiasteen koulutuksen. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus esiopetukseen sekä edulliseen ja laadukkaaseen ammatilliseen ja kolmannen asteen koulutukseen. Koulutukseen investointi on harvoin Suomessa yksilölle taloudellinen riski, päinvastoin. Koulutuksen tikkailla voi edetä vaikka korkeimpaan akateemiseen tutkintoon asti.

Tarvitsemme toisen asteen ja korkea-asteen ammatillista koulutusta enemmän kuin koskaan aiemmin ollaksemme maailman osaavin kansa. Vain koulutuksen kautta voimme vastata ympäröivän yhteiskunnan entistä nopeammiksi muuttuviin osaamisvaateisiin.

 

Lähteet

Euroopan ammatillisen osaamisen teemaviikko 5.–9.11.2018. Luettavissa: https://www.rakennerahastot.fi/etusivu/-/asset_publisher/0bSmSwaBYt5b/content/euroopan-ammatillisen-osaamisen-teemaviikko-5-%E2%80%939-11-2018/maximized.

Mahlamäki-Kultanen, S., Hämäläinen, T., Pohjonen, P., & Nyyssölä, K. 2013. Maailman osaavin kansa 2020 – Koulutuspolitiikan keinot, mahdollisuudet ja päämäärät. Koulutustutkimusfoorumin julkaisu. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:8. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.

 

---

Kirjoittaja Jani Siirilä on lehtori Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.